
Reissuun lähdettiin lauantaina aamulla hyvissä ajoin. Puoli seiskalta herätys, pikku lenkki, puuris ja sitte menoksi. Neiti rupes heti mököttämään, ku laukut pakattiin. Luuli raukka, että joku lähtee. Mutta jopa tuli kiire ku näki että pääsee iteki mukaan :)


Lopulta päästiin ihan rannalle asti. Meri toisella puolella ja vuoret toisella puolella. Hienot maisemat ja hieno keli oli ajella.
Alkumatkalla neiti rupes heti kitisemään, ku vähä hidastettiin tai pysähdyttiin. Koitti ilmeisesti kysellä, että eikä jo olla perillä, kun ei me oo aikoihin noin pitkiä matkoja ajeltu. Tullessa ei enää välittäny mitään, kunhan istuskeli vaan ja rupes pötköttämään aina jos pysähdyttin vähä pitemmäksi ajaksi. Yleensä nenä on aina matkatessa taaksepäin, mutta tässä taitaa olla jotain asiaa etupenkille :)




Malibusta lähdettiin kipuamaan sitte melkosta serpentiititietä ylöspäin. Koko ajan mutkaa mutkan perään ja tosi kapee tie. Mutta hienot maisemat oli matkan varrella! Ja hulluja pyöräilijöitä myös, ei meikäläinen jaksais tuota kivuta ylös, koko matka, n. 20 kilsaa pelkkää jyrkkää ylämäkeä ja mutkaa. Ja sitte sama homma alaspäin. Huipulla oli paljo hevostalleja, on siinäki homma hevosvaunuilla ajella tuota tietä, ku ei tahtonu normiautokaan mahtua tielle. Mitenkähän ovat saaneet etes nuo talot rakennettua tuonne.
Lopulta päästiin sitte taas moottoritielle. Siellä saatiin sitte vähän esimakua, miten hidas tuo matka ois voinu olla. Neljää kaistaa madeltiin kävelyvauhtia n. 10 kilometrin ajan. Sitte oltiin Thousand Oaksissa eli tuhansien tammien kaupungissa. Hotelliki löydettiin näppärästi ja päästiin levähtämään. Tai jätettiin neiti nukkumaan hotellille ja lähettiin ite kaivelemään ruokaa.
.jpg)
Ja täsää neiti poseeraa hotellikyltin edessä :)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti