Viikonloppu oli ja meni taas kerran. Tällä kertaa ei käyty sen kummemmin missään. Juhannusjuhlat oli lauantaina tuolla Suomi talolla. Puoli neljän aikaan vietiin neiti kokeilemaan hoidossa oloa kavereille. Oishan neiti pärjänny hyvin yksinki, mutta kokeiltiin, että miten neiti siellä viihtyy. Ja hyvin tuntu viihtyvän! Hyvin tuli toimeen Sheenan kanssa, ei liikaa kiusannu vanhaa neitiä. Viihty yllätys yllätys koko illan pihassa. Siellä on iso piha, lintujen ja jopa pupujenki kera. Neitin unelmapaikka :) Yheksän jälkeen haettiin neiti kotiin ja tytsi simahti ku saunalyhty heti ku pääsi kotiin. Ja kovasti nukutti yön.
Suomitalolla juhla alotettiin seuran presidentin tervetulosanoilla ja maamme laululla. Sen jälkeen oli herkullinen ruoka, savulohta, perunoita kermaviili- tai voikastikkeen kanssa, vihreetä salaattia ja italiansalaattia, silliä ja ruisleipää. Jälkkäriksi lättyjä mansikkahillon, kermavaahdon, jäätelön ja mansikoiden kanssa. Nam! Lohi oli kyllä erityisen herkullista.
Joku suomalainen sen oli savustanut. Juteltiin yhden vanhemman pariskunnan kanssa. Heillä oli ollu Suomessa puutarha, mutta olivat päättäneet muuttaa tänne, missä kausi kestää pitempään ku pari kuukautta niin ku Suomessa. 30 vuotta olivat jo asuneet täällä. Heidän puutarhalta oli nuo juhannuskoivut. Myyvät niitä täällä, varmaan ainoana puutarhana. Täällä ei koivuihin törmää missään.
Illan tullen tuli pimeää, kynttilöistä saatiin hienoa tunnelmavalaistusta. Mutta kylmä siellä oli heti alusta alkaen. Saatiin kuulla, että San Diegossa on semmonen kylmä merivirta, joka jähdyttää rannikon ilmaa touko-kesäkuun aikana. Vieraita ei kuulemma kannata tuoda sinä aikana, rannalle ainakaan :) Mutta on kyllä huomattukin, että kotona on lämmintä, mutta kun mennään tuonne rannan lähelle, ni siellä onki kylmä. Täällä tulee tosiaan illalla pimeä ja kun katulamppuja on vaan harvoissa paikoissa, on tuo pimeällä ajaminen oma haasteensa. Mutta niin vaan selvisin kotimatkasta, vaikken oo tuota motaria pahemmin ajellu päivänvalollakaan. Ei voi ymmärtää tuota liikenteen määrää. Meepä Suomessa yheksän aikaan illalla ajelemaan motarilla, ni johan on hiljasta. Täällä taas on kaikki kaistat täynnä autoja menossa jonneki, niin ku päivälläki. Jonneki ne ihmiset on aina menossa.
Sunnuntaina käytiin shoppailemassa koripallo ja otettiin muutenki päivä rennosti, niin ku kuvasta näkyy. Neiti on iskän sylivauva :) Käytiin me pelaileen vähä palloaki. Me heiteltiin koripalloa ja neiti juoksu pitkin Nokian pihaan hajujen perässä. Ei paljo tuo oma pallo kiinnostanu. Iltasella yritettiin käyä tuolla lähikentällä juoksemassa, mutta siellä oli monta isoa koiraa, ni ei me sitte uskallettu sinne mennä. Ehkä ens kerralla sitte.
Vähän on tuo masun patti ehkä kutistunu. Enää ei tunnu sitä nestemästä aluetta ollenkaan. Väri on muuttunu punasemmaksi, mutta muuten näyttää paremmalta. Jospa se siitä vielä häviää.Tänään vois kokeilla taas ite käydä salilla, jos tuo flunssa rupeis antamaan periksi. Vähä on vielä limaa jossain, mutta muuten ei oo enää pahemmin flunssanen olo.
Ei muuta ku uuteen viikkoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti