Olympian reissulla

 Toissa viikonloppuna suunnattiin auton nokka kohti Olympiaa, Washingtonin osavaltion hallinnollista pääkaupunkia. Matkaa ei ollu kun reilu sata kilsaa, joten uskallettiin vielä lähtee reissuun pariksi yöksi. Tavarat heitettiin hotellille Lacey nimisessä kaupungissa n. 10 kilometrin päässä Olympiasta ja lähettiin nauttimaan sateettomasta ja jopa aurinkoisesta päivästä Olympiassa.

 Ajeltiin järven rannalle parkkiin ja siellä syötiin eväät ja lähettiin kävelemään rantaa pitkin kohti hallinnollisia päärakennuksia mäen päällä. Järvessä oli kyltit, jossa kiellettiin veteen meneminen, kun järven oli vallanneet etanat ja niitten ei haluttu leviävän mihinkään. Erikoista.

Nyppylältä oli komeet maisemat ja hienoja rakennuksia. Tuota marmorista hienoa päärakennusta päästiin ihailemaan sisältäkäsinkin.

 Kävellen jatkettiin matkaa hienon puiston ja erilaisten patsaitten kautta keskustaa kohti.

Keskustassa napattiin eurooppalaisesta leipomosta leivonnainen mukaan ja käytiin syömässä se tuon hienon linnamallisen rakennuksen pihalla.

 Kävelyä jatkettiin Olympian keskustassa. Vähä erikoinen paikka tämäkin, pieni tietenki, kun ei asukkaita tässä kaupungissa ole kuin reilu 40 000 mutta jänniä putiikkeja täältäkin löyty. Sitte ajeltiin takas hotellille ja oliki ruoka-aika! Suunnattiin Ram ravintolaan, herkullista salaattia, vohveliperunoita ja mac& cheese eli perus amerikkalaista makaronia.

 Seuraavana päivänä ajeltiin herkullisen hotelliaamiaisen jäkeen ajeltiin Aberdeen nimiseen kaupunkiin katteleen Nirvanan Kurt Cobainin maisemia. Rähjäsestä kaupungista löyty pieni muistomerkki ja Cobainin kotitalo. Löytypä sieltä tuommonen Olympic stadionkin :) Kotimatkalla pysähdyttiin Karjala kadulla.

 Sade lakkasi paluumatkalla, joten pysähdytiin ihailemaan vielä Olympiassa Tumwater fall parkissa. Hienoja nuo pienet putoukset, paljo vettä oli liikkeellä. Pieni kierros käveltiin tuolla putouksella ennen paluuta hotellille. Tällä kertaa ruokapaikaksi valikoitu hotellin vieressä oleva Casinoravintola. Ihan kohtuullista ruokaa oli sielläkin, pizzaa ja leipää tällä kertaa.

Seuraavana aamuna oliki aika lähtee kotimatkalle. Matka oli lyhyt, joten ajeltiin Nisqually Intiaani reservaatin kautta. Ei siellä kyllä mitään intiaaneihin viittaavaa näkyny. Hotellissa tosin nähtiin ihan oikeita intiaaneja. Sitte piipahdettiin vielä Puyallup nimisessä pikkukaupungissa. Hieno kirjasto ja puisto ja tämä kuvassa näkyvä vanha kartano näky pienellä kaupunkikierroksella.

Seattlea ristiin rastiin

 Seattlea on kateltu vähän joka puolelta tässä viimesen kuukauden aikana. Kiinalaiskorttelissa eli Chinatownissa käytiin kattomassa kiinalaisten uuden vuoden juhlintaa. Aika pienimuotoset juhlat oli ja vaatimaton tuo paikka muutenki. Yks pieni lohikäärme siellä esiinty yhen ravintola edustalla. Joskus pitää käydä tuolla syömässä, ihan kivan näkösiä kiinalaisia ravintoloita sieltä löyty vaikka muuten rähjänen paikka oliki. Paljo kodittomia siltojen alla.

 Samalla reissulla käytiin kurkkimassa myös miltä näyttää paikallinen sateenkaarikaupunginosa, Hilltop. Se oli ihan kivannäkönen paikka myös, suojatiet oli monessa kohtaa maalattu sateenkaaren väreillä ja jännän näkösiä pikkupuljuja siellä oli.

Lenkkeillään tietysti tytsin kanssa normaaliin tapaan. Microsoftia ympäröivällä polulla on pimeellä mukavat siniset turvavalot ja hätäkatkasijoita. En tiiä mitä tapahtuis jos noita nappeja painais. Nyt tosin siirrettiin kelloa, joten iltalenkilläki päästään lenkkeileen valosassa jo!

Tuullu täällä on jonku verran, yhtenä päivänä oltiin päivälenkillä kaatosateessaViivin kans ku kuulu hirmu räsähdys ja valoilmiö. Aattelin ensin, että se oli salama mutta selviski että oli kaatunu puu sähkölinjalle ja se aiheutti sen valon. Sitte oltiinko loppupäivä puolilleöin ilman sähköjä. Vähä pelättiin pakastimen sulamista, mutta ilmeisesti se ei kerenny kokonaan sulamaan, vaikka 10 tuntia oltiinki ilman sähköjä. Oli vähä pimeetä ja rauhallista kun kynttilänvalossa iltaa vietettiin :)

 Kevät alkaa näkymään jo, puut kukkii, narsissit kukkii ja pajunkissatki alkaa oleen jo loppusuoralla.

 Käytiin me vähä kurkkaamassa puolen tunnin ajomatkan päässä olevaa laskettelukeskusta Snoqualmie passia tässä joku viikko sitte. Lämmintä oli, joten melko mössöä tuo lumi oli mutta niin siellä porukka lasketteli ja oli siellä paljo normi hiihtäjiäkin.

 Kotimatkalla kurkattii vielä Cedar Fallsin polkua, vettä sato joten ei pitkää tuolla kävelty mutta ehottomasti pitää mennä uudestaanki!

Viime viikonloppuna tutustuttiin länsi Seattleen joka on kiva meren melkeen kokonaan ympäröimä paikka. Sopiva keli sattu, ihan pikkusen sateli välillä vettä mutta pääasiassa saatiin nauttia auringosta ja hirmusesta tuulesta. Vapauden patsas miniversiona oli yhdellä rannalla ja menomatkalla ihailtiin Seattlea, kun se näky niin hienosti lahden toiselta puolelta. Toisella laidalla kävellessä tuntu että tuuli vie autonki mukanaan! Pääkadulla kävellessä nähtiin auto jonka päälle oli kaatunu puu. Ja välipalaksi haettiin herkullinen taikinan sisään leivottu pizzan tyyppinen leipoomus, jossa oli kolmea lihaa ja kookosmousse piiras kehutusta leipomosta. Eikä ollu kehut turhia, herkullisia, vähän erilaisia leivonnaisia kumpikin.

Kotimatkalla käytiin vielä hakemassa turvakaukaloadapteri vaunuihin kun vihdoin löysin sen käytettynä. Nyt alkais sitte vauvat tavarat olemaan kasassa, siis ei muuta kun odottelemaan millon toukkis suostuu syntymään. Vielä kuukauden verran ois odoteltavaa sen suhteen, vielä ei ollu paikat auennut ku lääkäri tarkasti just. Synnytysvalmennuksessa oltiin kolmena päivänä toissa viikonloppuna ja samalla päästiin tutustuun minkälaisessa huoneessa synnytys tapahtuu. Omassa huoneessa saa olla alusta loppuun asti ja isälleki on oma sohva missä voi viettää yön sitte syntymän jälkeen koko porukalla. Ihan mukavalta näytti olot sairaalassa, saas nähä miten homma käytännössä sitte hoituu.