Jouluun enää pari päivää!

Niin se vaan tämä vuosi alkaa vähenemään. Jouluvalmistelut etenee vähitellen. Kaitsuki saadaan keskiviikkona toivottavasti takas kotiin, jos vaan viisumi postissa ilmestyy ajoissa. Jos ei niin sitte tuleeki yksinäinen joulu... Nyt onki lenkkeily ollu vähä haastavaa, ku tahtoo pistää kävelessä. Koitettu olla mahollisimman paljo irrallaan koirapuistossa ja poluilla, mutta noita vaihtoehtoja ei niin hirveesti ole... Koirapuistossa haetaan kovasti palloa ja välillä käydään ettimässä pupuja koirapuiston ulkopuolella (missä ei sais kyllä irti olla...) Ei onneks ihan mahottomasti oo satanu, vaikka onki lupaillu joka päivälle sadetta. Nyt pitäis taas kolme päivää sataa ihan kunnolla, joten tänään on koitettu ulkoilla vielä ku pystytään kuivassa säässä. Joulupäivälle lupas pientä pakkasta ja räntäsadetta, joten vähä jännittää saataisko meki valkee joulu :)

Joulukuusi jää tänä vuonna hankkimatta. Liian hankalaa mulle ja kuuset kalliita eikä viiti sitä aatollekaan jättää. Ostin sitte toisenlaisen joulupuun :) Kivalta tuoki näyttää!Eiköhän siihen jonku koristeenki saa ripustettua. Joulutähti pitäis vielä käydä hakemassa ja maanantaiana ois kinkun haku. Saas nähä minkälainen tänä vuonna saadaan, eri paikka ja erilainen kinkku muutenki. Tiistaina ois sitte lääkäri ja tiistaille ja keskiviikolle jäiski sitte laatikoitten teko, luumusoseen keitto (ei löytyny täältä valmiina niin ku Diegosta) ja siivous. Eli kiirettä pitää! Piparit on leivottu ja pari joulukakkua tehty. Ja soseet on onneks jo valmiina pakkasessa. Jospa se siitä taas lutviutuu.
Joulun jälkeen aika meneeki nopeesti ja viides päivä pitäis suunnata kohti Suomilomaa, jos ei lääkäri jostain syystä päätä kieltää matkustusta.

Lewenworthin saksalaiskylässä

 Yhtenä viikonloppuna lähdettiin tutustumaan läheiseen Saksalaiskylään. Lähtö vähä viivästy, kun matkalla tuli vastaan kyltti, että silta on rikki matkan varrelta ja ei auttanu ku palata takas ja kiertää kohteeseen toista kautta. Mutta ihan mukavasti iltapäiväksi kerittiin perille kuitenki :)

Matkalla pysähdyttiin eväille nauttimaan kylmästä ja kuurasta :) Komeita lumihuippuja näkykin matkan varrella välillä. Muutama laskettelurinnekin siellä ootteli kauden aukeamista.

 Matkalla nähtiin vähä lunta, mutta perillä sitä ei valitettavasti vielä ollu. Tavarat vietiin hotellille ja lähettiin käyttämään neitiä kävelyllä.Kierrettiin jokivarressa kulkevaa puistopolkua pitkin ja tulomatkalla ihasteltiin vähän kaupungin menoa. Hienoja saksalaismallisia taloja tuolla oli ja nuo hevoskärryt tietenki myös.

 Tavattiinpa matkalla yks väsähtäny karhukin... Kuka tietää miten kauan se raukka oli tuossa penkillä joutunu istumaan...

 Meidän hotellina ole Ritterhoff, joten tietenki sen ritarin kanssa piti päästä kuvaan :)

Iltasella lähdettiin sitte ihasteleen kaupungin jouluvaloja, joita tuolla onneks oli jo, vaikka viralliset joulunavajaiset valoineen olis ollu vasta seuraavana viikonloppuna. Ruuaksi saksalaiseen tyyliin, possua ja possunleikettä. Ihan hyvää, vaikka ollaan kyllä parempaaki syöty.

 Nuo kaupungin jouluvalot oli kyllä hienot! Ja oli sinne lapsille saatu  jostain lunta pulkkamäkeä varten. Siitäkös meidän lapset innostu :)

 Aamulenkillä päästiin sitte Viivin unelmapaikkaan, paljo polkuja metsässä, jossa sai mennä ihan vapaana! Että oli neitillä vauhtia. Sitte oliki aamupalan ja kotiinpaluun aika.

 Kotimatkalla pysähdyttiin vielä nauttimaan lumesta. Ei oo Viivistä kolmessa vuodessa tullu kesäkoiraa, kyllä sillä on semmonen vauhti tuolla lumisessa metsässä että huh huh! Eikä millään ois malttanu tulla pois.

Ennen kotia koukattiin vielä Villin Pohjolan maisemissa Roslynin kylässä. Sieltä löyty paljo sarjassa nähtyjä paikkoja. Täällä sarjaa kuvattiin ihan oikeestikin.

Syysmaisemia

 Jostain syystä aika katoaa täällä nopeemmin ku San Diegossa, joten kirjottelu tahtoo jäähä vähälle... En tiiä viekö nuo pitemmät päivälenkit kaiken ajan vai missä vika, kun tuntuu ettei kerkee olla koneella ollenkaan enää! Jouluki jo ihan ovella.

Kuukaudessa on maisemat vähä muuttunu, enää ei ole puissa lehtiä, mutta nautitaan ruskasta nyt muutaman kuvan verran vielä :)

Seattlen puolella käytiin kurkkaamassa isoa koirapuistoa ja käveltiin samalla puiston reunaa lahdenrannalla. Sattu kerranki sateeton päivä, joten luontokin pääsi vaihteeksi oikeuksiinsa. Pääasiassa syksy on menny sateesta nauttiessa, mutta muutama sateeton päiväkin sattu matkan varrelle.

 Yhtenä sateisena päivänä käytiin tutustumassa Twin Peaksin maisemiin North bendissä. Käytiin kahvilla sarjasta tutussa kahvilassa/dinerissa. Twin Peaks kyltille ei päästy, kun tie oli poikki joen tulvimisen takia ja tuo hieno Snoqualmien vesiputous ei tuolta sateen ja vesihöyryn keskeltä näkyny. Pitää käydä toiselle kertaa  :)

 Yhtenä viikonloppuna käytiin Seattlessa Kerry Parkissa ihastelemassa maisemia vähä korkeemmalta. Hienosti tuolta näki koko kaupungin ja sen, miten vesi ympäröi melkeen joka suunnasta kaupunkia. Toisella puolella on lahti ja toisella meri ja siltaa pitkin kaupunkiin yleensä ajetaan, jos ei kierrä pohjoisesta maata pitkin. Isot ruuhkat tuolla sillalla onki nyt, ku melkeen joka viikonloppu siellä on tietyö menossa ja vaan pari kaistaa käytössä.

Elämää Redmondissa!

 Perillä Redmondissa saatiin elää vähän retkitunnelmissa. Eli perillä oltiin torstaina ja omat tavarat saatiin vasta tiistaina, joten kotimatkalla piti käydä hakemassa ilmapatja ja peitto, jotta pärjättäis seuraavaan viikkoon. Omat tyynyt ja viltti ja lakana sekä kattila ja muutama lautanen meillä onneks olikin mukana, joten niin vaan selvittiin hengissä retkeilystä. Alussa oli vähän pitkät päivät, kun ei ollu nettiä eikä etes tuoleja missä istua. Onneks oli lukemista kuitenki :)

Porukalla totuteltiin viileyteen ja ihasteltiin hienoa ruskaa. Iso muutos San Diegon jälkeen, mutta suomalaisittain ihan tutut kelit.

 Neitin mielestä asuinpaikka on maailman paras, päivät omien tavaroitten tulemiseen asti meni aina vaan luuhatessa ja ulos halutessa. Ja uloshan houkutteli tietenki oravat... Niille piti ja pitää edelleen huutaa, haukkua, kiljua ja uikuttaa niin että saa hävetä silmät päästä.... Jospa tuo joskus rauhottuu, noita tuossa pihassa kuitenki näkyy monta kertaa päivässä :)

 Ensimmäisenä viikonloppuna käytiin kurkkaamassa Bellevuen keskustaa ja puistoa. Ja tietenki tutustuttiin paikallisiin puistoihin ja lenkkipolkuihin. Valitettavasti neiti ei voi olla irti oikeen muualla ku koirapuistossa ja nyt kun aina vaan sataa, niin ei oo käyty sielläkään sotkemassa. Onneks tytsille riittää tuo lähipuisto ja oravien hajujen perässä meneminen päivisin. Iltasella onki pimeetä, joten sillon ei irrallaan vois olla muutenkaan. Täällä päivä on lyhempi ja pimeä tulee aikasemmin. Ja pimeetä on päivisinki, ku aurinkoa ei ole nähty kun pieninä hetkinä sillon tällön. Mutta nyt saa kerranki löhötä sohvalla ja nauttia kynttilän valosta, varmaan jouluki tuntuu pitkästä aikaa joululta, kylmää ja pimeetä 30 asteen helteen sijaan :) Neitilläki vähän totuttelua tähän viileyteen. Paksummalla petillä nukkuu pienellä kerällä ja mielellään nukkuu peiton olla. Turkin tuuhentumista ootellessa :)

Florencesta Portlanlandiin

Jopas jäi taas matka kesken muitten kiireitten ja netittömyyden keskellä. Mutta tarina jatkuu!

Florencessa käytiin kurkkaamassa taas kylää. Taas kerran pieniä putiikkeja ja torimyyjältä ostettiin herkullisia pikkutomaatteja evääksi. Sitte jatkettiin matkaa ja jätettiin viimein hyvästit merelle ja merimaisemille.

 Sitte lähdettiin suuntaamaan taas sisämaata ja isompaa tietä kohti, suuntana Portland. Siellä hotelli oli pienellä niemellä. Ilta- ja aamulenkilla kierrettiin niemeä ympäri ja ihasteltiin mereen rakennettuja taloja.

Seuraavana päivänä käytiin tutustumassa Portlandissa isoon puistoon ja pikaisesti ajettiin kaupunki läpi ennen ku lähettiin viimeselle etapille kohti Redmondia ja tulevaa kotia!

Rannikkoa pitkin Eurekaan ja Florenceen!

 Moottoritiet jätettiin taakse ja suunnattiin pienempiä teitä vuorten yli kohti rantatietä. Komeet järvimaisemat ja pieniä järvenrantakyliä vaikka kuinka. Ennen rantatietä pysähdyttiin vielä järven rannalle (pahasti kuivuneelle) evästelemään.

 Rantatiellä maisemat vaihteli isoista punapuista merenranta maisemiin ja isoihin kallioihin. Lopulta saavuttiin seuraavaan yöpaikkaan, Eurekaan. Siellä taas tuttuun tapaan tytsin ruoka ja lenkki ja sitte ite hotellin vieressä olleeseen Maria Callender's leipomo ravintolaan syömään. Salaattipöytä ei ollu kummonen, mutta keitot sitäki herkullisempia! Chilikeittoa aivan ihanaa täyteläistä perunakeittoa. Kaitsu söi lihapataa ja hyvää oli sekin. Ruuan kruunas sitruunatorttu, nam! Sitte oltiinki jo valmiita unten maille!

 Seuraavana päivänä lenkit ja herkullinen hotellin aamiainen ennen ku lähettiin jatkamaan matkaa. Ilma alko jo kylmenemään, joten sai kaivella vaatetta päälle ja sanoo heippa hellemekoille... Matka alotettiin tutustumalla Eurekan keskustaan. Komee vanha talo, nykyään toimi yksityisclubina, joten sisälle ei päässy, mutta ihasteltiin sitä ulkoa.  Käveltiin parin korttelin mittainen keskusta-alue ja ihasteltiin lisää vanhoja taloja ja pyörähdettiin satamassa ennen ku jatkettiin matkaa.

 Seuraavassa kylässä käytiin kurkkimassa rantakallioita ja majakkaa.

 Trees of Mysteryssä oli isot puuveistokset ja hienoja punapuisia esineitä kaupassa. Olisi siellä ollu joku maksullinen polkukin, mutta jätettiin se välistä.

 Kova istuminen oli neitillä, kun noilla mäkisillä ja mutkasilla teillä ei saanu oikeen nukuttua niin ku yleensä aina muuten tekee.

 Illalla saavuttiin sitte taas seuraavaan yöpaikkaan, Florenceen. Hotelli joen rannalla, hienosti näky kylän valot.Neiti ei halunnu kävelylle kunnolla lähtee, joten ei muuta ku nukkumaan ja aamulla uus yritys!

Sitte taas aamupala hotellissa ja kurkkaus Florenceen.

Muutosta Sacramentoon!

Nyt on aurinkoinen San Diego vaihtunu sateiseen ja viileeseen Redmondiin täällä Seattlen kupeessa. Muutto suju kohtuu hyvin. Neiti möksötteli muuton keskellä ja päätti että muuttomiesten huonekalukääreläjä on paras nukkumapaikka :) Lauantaina aamulla tuli muuttomiehet, paketoi tavarat ja pakkas ne autoon kolmessa tunnissa. Sitte vielä viimeset siivoukset, avainten luovutu ja ennen viittä päästi lähtemään ajeleen kohti pohjosta. Illan aikana ajeltiin pari tuntia ja yötä oltiin Irvinessä Losin lähellä.

Illalla teki suihku ja sänky terää! Ja ihanat naapurit toi lähtiessä pienen läksiäispaketin, saatiin pipareita, mehua ja muuta naposteltavaa.

Seuraavana päivänä aamulenkki kivoissa maisemissa ja aamupuuro hotellissa ja sitte jatkettiin matkaa, pitkä ajomatka edessä kohti Sacramentoa, Californian pääkaupunkia! Illalla oltiin sitte kuuden aikoihin perillä. Hotelli oli pieni vähän erikoisempi hotelli, mutta ei onneks ollu liikaa hörhöjä liikkeellä, joten ihan rauhallinen paikka oli. Vähä ahdasta, mutta eipä siellä muuta tarvinnu ku nukkua.

Neiti käytettiin kävelyllä ja suunnattiin sitte ite syömään italialaiseen ravintolaan, jota hotellin pitäjä kehu. Ja hyvää ruokaa oliki, Kaitsu söi ankkaa papujen ja pekonen kera ja mulla oli kanaa muusin kera. Herkullista oli, ja hyvin nukutti taas! Seuraavana päivänä sitte aamulenkki ja käytiin tutustumassa vähä Sacramentoon ennen ku jatkettiin matkaa.

 State capitol rakennus on koko Kalifornian hallintorakennus. Komee oli, Viiviä kiinnosti vaan oravat :)

 Pikku mutka käveltiin kaupungilla, ihan viihtysän näkönen paikka oli. Sitte suunnattiin kohti vanhaa kaupunkia

 Mukavan hiljasta oli vanhassa kaupungissa. Monenlaisia vanhoja rakannuksia, joissa ruokapaikkoja ja putiikkeja. Jokimaisemaa sai ihailla ja vanhaa juna-asemaa. Junakin oli koristeltu hienosti halloween tyyliin, mutta se oli kerinny kadota ennen ku käveltiin sinne pois tullessa! Napattiin vielä leipä lounaaksi, että jaksetaan sitte eväillä iltaan asti. Kultaselle sillalle sanottiin heippa ja matka jatku kohti rannikkoa!