Tästä se lähtee!

Kuntojahti jatkuu San Diegon auringon alla, joten juttua tulee elämästä Amerikassa liikunnan keskellä. Jumppaohjaajan hommia toivottavasti jossain vaiheessa myös!

lauantai 31. tammikuuta 2015

Sweet waterilla viikonloppuna

 Taas yks viikko takana. Omat jumpat vedetty ja taisin yhen tuurauksenki tehä. Ja tiistaina yllätyin kun menin vetämään Zumbatuntia ja siellä oli jo uus vetäjä. Kukaan ei mulle muistanu ilmottaa, että toinen ohjaaja ottaa tunnin. No parempi koivelle, muuten meinas vähä ärsyttää ja pomon kanssa jutellessa ei kyllä yhtään tilanne parantunu. Mutta kun pomoa ja sen käytöstä on vähä vaikeempi muuttaa ni pitää koittaa kestää.

Cyclessä oon käyny tällä viikolla pariki kertaa, oma cycle ei hirveesti oo edenny, biisejä alkaa oleen valmiina mutta pitäs suunnitella ne vielä tarkemmin. Silmälaseja oon koittanu käydä kattelemassa, parit vaihtoehot ois, mutta ei täydellisiä tullu vielä vastaan. Tänään kävin silmätarkastuksessa, sain reseptin piilareille ja laseille, ei ollu näkö muuttunu kolmessa vuodessa ollenkaan onneks.

Viime viikonloppuna käytiin taas tutustumassa uusiin ulkoilumaistoihin. Lyhyt polku Sweetwaterissa mukavan leirintäalueen ympärillä. Siellä oli tytsillä sen verran vauhtia, että piti ottaa heti alkumetreillä uudestaan kiinni, ku meni pupun perässä niin että sai kaktuksen kiinni kylkeensä ja sitte kun koitti sitä repiä irti ni oli suuki täynnä piikkejä... Onneks tämä tytsi on kylmähermonen, ei eväänsä väräyttäny ku kiskottiin kaktusta irti kyljestä ja piikkejä suupielistä. Eikä se menoa hidastanu yhtään, kovasti oli huutoa varsinki oravien perään, niitä ku ei meijän perällä näin talvisin jostain syystä näy.

Tarvii tulla toisen kerran kiertään toiselle puolelle järveä, sielläki näky polkuja olevan


 Ens viikolla lähetäänki sitte jo torstaina reissuun kohti Grand Canyonia. Siinä saaki taas istuskella koko porukka autossa kilometrin jos toisenki. Saas nähä näkyykö lunta, melko kylmää siellä näin talvisin on. Tarvii kaivaa pipo varalta mukaan jostain kaapin perukoilta.

Muutenpa ei mitään kummempia. Polvi on ehkä vähä parempi nyt ku oon jättäny zumban ja zumban harjottelun välistä ja siirtyny pyöräilyyn ja crossailuun. Tänään tilasin ajan fysioterapiaanki.  Saas nähä mitä siellä keksivät ja joudunko konkurssiin sen ansiosta. Tuosta yhestä lääkärikäynnistä saa jo pulittaa $150 eli reilun satasen. Ja vakuutusyhtio vieläki enemmän. Kauhulla odotan sitte fyssarin laskua... Pitäisköhän ruveta lääkäriksi, ne tienaa täällä ilmeisesti melko reippaasti.

Mutta nyt nakkikeiton syöntiin ja viikonlopun viettoon! Tänään muuten on sadellu suomalaiseen tapaan vettä vähän ripotellen. Muutenki ollu pilvistä ja vähä samanlaista sadetta useempanaki päivänä. Ihan kiva välillä :)

perjantai 23. tammikuuta 2015

Fallbrookissa

 Niin se taas viikko vierähti. Päiviin on kuulunu taas enemmän tai vähemmän möksötystä, niin ku kuvasta näkee. Saas nähä millon se möksö palautuu taas ennalleen. Korvapunkki kiusaa taas, joten tippoja laitetaan pari kertaa päivässä. Ei onneks möksöä häirihte :)

Tällä viikolla lopetin tuon ibuprofeiinin syömisen. Ei polvi oo onneks kovin paljo pahempi ku ennenkään. Mutta ei se kyllä oo yhtään parempikaan. Zumbasta ei tykkää ollenkaan, tunnin saatan jumpata ihan hyvin mutta sitte tahtoo käveleminenki sattua. Nyt oon parina päivänä käyny meijän salilla crossaamassa ja LA:lla spinningissä ja niitten jälkeen ei tunnu jalkakipu pahenevan, joten nyt ois sitte suunnitelmissa ruveta suunnitteleen tuo cykle ohjelma, ni jos vaikka pääsis ohjaamaan sitä ja vois jättää zumban pois. Vaikka ikävä sitä tuleeki, mutta jalalle varmaan parempi. Ulkona pyöräily tahtoo käydä polveen, en tiiä miks cykle on parempi, vissiin ku vastuksen saa säätää ite tai asento on jotenki parempi. Ken tietää.

Viime viikonloppuna käytiin katteleen taas uusia maisemia. Vierailtiin Fallbrookin kaupungissa, n.40 minsan ajomatkan päässä. Sielä oli taas ihan erilaista maisemia, paljo puutarhoja ja kasvillisuutta muutenki ihan eri tavalla ku täällä. Käytiin ensin pienessä puistossa käveleskelämässä. Neitillä oli mukavaa jahdata pitkästä aikaa oravia ja jotain näätäeläimiä. Polskimaanki päästettiin, ei oo päässy tytsi pulikoimaankaan pitkään aikaan.



 Puistokävelyn jälkeen käytiin kattomassa Fallbrookin vanhaa keskusta-aluetta. Kivoja taloja joissa erikoisia liikkeitä.
 Viivi pääsi mukaan oluellekin yhteen panimoon.
 Kaupungista löyty myös vanhan ajan karkkikauppa, jossa oli tosiaan kaikkia vanhanaikasia karkkeja. Napattiin mukaan muutama lakuirtokarkki ja kassalla selvisi, että myyjän vanhemmat oli tullu Suomesta. Muutaman sanan heppu puhu suomea, mutta aika huonosti. Vanhemmat oli muuttaneet sukunimen Amerikkalaiseksi eikä mies ollu koskaan käyny Suomessa.

Sunnuntaina otettiin rennosti kotosalla. Ensin käytiin kaupassa kattelemassa kalenteria ja Kaitsu kävi Viivin kans vallottamassa Black Mountain vuoren huipun taas ennätysajassa. Minä harjottelin sillä välillä Zumbaa kotosalla, mun polvella ei noille vuorille ole asiaa enää jos ei mitään ihmeitä satu. Sitte tehtiin pitkästä aikaa pitsaa.

Tänä viikonloppuna ois vuorossa täytetyt lätyt. Ruisleipää oon leiponu pariki kertaa tällä viikolla, harjotellu zumbaa ja miettiny cykleä. Siinäpä ne päivät katoaa. Katon maalaaja kävi eilen, ulkokaton korjaajat kävi jo aikasemmin ja nyt maalasivat veden jälkiä katosta vähemmäksi. Halkeema sielä vielä on jälellä, mutta parempi nyt kuitenki.  Ei muuta ku mukavaa viikonloppua!

lauantai 17. tammikuuta 2015

Polven kanssa taistellessa

Niin se uusi vuosi on jo pitkällä. Ei mitään uutta ja ihmeellistä, joten ei oo oikeen kuviakaan jaettavaksi. Polven kanssa kävin lääkärillä ja röntgenkuvista ei mitään isoa pahaa löytyny joten lääkäri pääty että kipua aiheuttaa kondromolasia eli ruston pehmeneminen. Fysioterapialla pitäis jatkaa, kun tuo kahen viikon buranakuuri loppuu. Pitää nyt kattoa meenkö, Suomessa siitä ei ollu pahemmin apua, en tiiä oisko näillä viisaampia konsteja. Siis vanha vaiva kyseessä, mutta jostain syystä nyt on pahentunu. Tällä viikolla oon liikkunu jo vähä viime kuukautta enemmän, mutta nyt on sitte taas polvi turvoksissa eikä taho taipua. Ei vissiin tykänny eilisestä zumbasta ja parin päivän oman zumban harjottelusta. Ei enää muuten niin kipee ku vielä joku aika takaperin, mutta sitte sen näkee ku en enää syö 3xpäivässä 600:sta buranaa...

Viime viikolla yritti vähä flunssaaki, mutta ei se oo päässy vielä päälle ainakaan. Kaitsu sairasti viime viikolla pari päivää vatsatautia, mutta mä vältyin siltä kuitenki.

Viikonloppuna käytiin kattomassa Hobitti elokuva. Muuten aika lailla kotona kököttelyä. Tai no joo, viime sunnuntaina kävin salilla ja kotiin tullessa ihmettelin märkiä länttejä lattiassa. Ihmettelin jo, että miten Viivi noin kummasti on pissaillu, mutta sitte hoksasin kurkata kattoon ja sieltähän se vesi tulee, katon halkeeman kautta. Onneks ei enää sen enempää satanu, korjaajat kävi just. Nyt sitte ootellaan seuraavaa sadetta ja katotaan vieläkö vesi tulee sisään :)

Lihakastike, kurppaloota ja kaurasämpylät ootelee, joten ei tällä kertaa enempää.
Tässä vielä vähä Mauin videoita kuvien puutteeseen :)

 http://youtu.be/HjAudTe5wyg Haleakala-tulivuorella

http://youtu.be/WSqyVnivMqU Ajo Haleakalalta alas

http://youtu.be/cOdatsnQGKI Honolua Bayn sademetsässä (kukko)

http://youtu.be/Rx45UdIW24Q meidän hotelli

http://youtu.be/KZMNJdner2g Burn 'n Love Elvis-tribuutti

http://youtu.be/thvYvR6366A Hookipa Beachilla surffarit

http://youtu.be/lqe3IuO-nTA Koki-Beachilla Hanaissa

torstai 8. tammikuuta 2015

Lapsenlikkoina!

 Joulun jälkeen ruvettiin pariksi päiväksi lapsenvahdeiksi. Ekana päivän rynnättiin heti Balboa parkkiin eläintarhaan. Sielä oli välipäivien kunniaksi muutama muuki, mutta lopultä löydettiin parkkipaikka ja käytiin vähä kiertämässä. Lasten puolella käytiin ja apinoita kurkittiin. Virtahepo jätettiin välistä ruuhkan takia mutta nähtiin karhu sentään tällä kertaa.

 Neiti oli kun unelma. Nukutukset ja syönnit suju niin mallikkaasti ja yölläki nukuttiin kohtuuhyvin. Toisena päivänä käytiin Poway parkissa koko porukalla kattelemassa maisemia ja juoksemassa heinikolla. Ja laskettiin sielä jokunen liukumäkiki :)

Vaikkei Viivi oikeen neitistä hirveesti innostukaan, niin kyllä sille ikävä iski, kun Aili lähti pois. Raukka jäi vinkumaan parvekkeelle, että älkää viekö sitä pois...
 Uutta vuotta vaihdettiin rauhallisesti ensin porukalla syöden Maijun herkkuruokia ja sitte kotona unta palloon, että jaksettiin uuden vuoden kunniaksi lähtee rellestään Knott's Berry Farmille huvipuistoon heti aamusta :)

Vuoristoratoja ja muita vempeleitä tuli kokeiltua ja toiset kokeili jalkapallohaasteessa voittaa Aiskulle nallea, huonolla menestyksellä.
 Kaivoskierroksella kummitusjunatyyliin käytiin vuoren sisällä tutustumassa kaivosmiesten hommiin. Kyllä sieltä vissiin kultaaki oli löytyny :)
 Ihan oikee höyryveturi kiersi aluetta ympäri, samoin ku hevosten vetämät vaunut, mutta nuo jäi tällä kertaa välistä. Ghost Townin länsirannikon suurin puinen vuoristorata tuli testattua. Oli kyllä hurjaa kyytiä, oli vielä sen verran pitkä. Edellinen lyhyt vaikkakin vauhdissaan ja korkeudessaan hurjempi vuoristorata ei tuntunu tuon jälkeen miltään :)
Panda Expressillä tankattiin päivän aikana, appelsiinikana oli edelleen herkullista ja kotiin lähtiessä löydettiin vihdoin paikka, josta ei ollu kahvit loppu joten saatiin vielä snoopyleivokset kahville kyytipojiksi. Sitte oliki aika palata takas kotiin Viivin luo.

Viivi oli viettäny laatuaikaa Tiinan hellässä huomassa ja pääsi lasten kanssa puistoilemaan pariksi tunniksi. Ikävä oli iltasella tietenki jo kova, mutta varmasti kivaa vaihtelua oli karvakorvaki saanu päivälenkillään.

Lähtöpäivä läheni kovaa vauhtia, mutta tauti iski pikkuneitiin just lähtöpäivänä, joten saadaan nauttia potilaitten seurasta vielä muutama extrapäivä :)

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Joulun aikaa vieraitten kanssa!

 Suomivieraat saatiin taloon vähä ennen Havajin reissua. On keretty tutustuun lähimaisemiin ja vähä kauemmaksikin.
 Yhtenä päivänä kierreltiin hienoa yliopistoaluetta ja käytiin tutustumassa Mission beachin rantakallioihin. Motoristi pandaki tuli vastaan :)


 Sitte oli vuorossa keskustaan tutustuminen. Kirjaston ja Petco stadionin kautta rannalle ihasteleen hienoja veneitä. Syömäänkin päästiin enemmän tai vähemmän herkulliseen korealaiseen ravintolaan, kun sushipaikat oli kaikki täynnä...

 Kuusi ja muut tarvittavat joulujutut saatiion hommattua. Kinkku ei ollu harmaata, mutta muuten ihan hyvää. Porkkana- ja perunalaatikko oli ihan hyviä, lanttu-naurisloota ihan syötävää. Punajuurisalaatista tuli tosi hyvää. Tortut maistu edellen ihan suomalaiselle ja joululeipäki oli joulun makunen, siementen ja joulumausteitten kanssa.

Ja saatiin se kuusiki puettua jouluasuun :)


 Kilttinäki oltiin oltu, lahjoja sai ite kukanenki enemmän tai vähemmän. Viivin paras lahja aikoihin oli siili, joka päästeli possumaista röhinää. Tuo röhkiminen tosin loppu ekan päivän jälkeen. Tai röhkii joka päivä vähä ennen ku lopettaa taas. Lelu sai vissiin Viivistä tarpeekseen.
 Jolleki tuli taas vuosia täyteen ja sai herkullisen suklaamoussekakun sen kunniaksi. Onneks vuosia näyttääki olevan vähemmän ku mitä minä muistin :)

Tapaninpäivän kunniaksi käytiin kattomassa palloparaatia keskustassa. Muutama kiva pallo, mutta muuten oli aika tylsä kulkue, vaikka niitä lippuja ja soittokuntia siellä oli niin ku 4th of July juhlissakin. Syömässä käytiin Souplantationin salaatti- ja keittobuffetissa. Kyllä sieläki sai mahan täyteen :)


maanantai 5. tammikuuta 2015

Kotimatka koittaa!

 Sitte koitti lähtäpäivän aamu. Aamu alotettiin taas snorklauksella kilppareitten seassa ja aamupalalla. Omaa puuroa tällä kertaa.


 Lentokentälle ajellessa käytiin vielä kattomassa miltä saaren toinen laita näyttää ja piipahdettiin yhessä kylässä mutta ei näyttäny yhtään houkuttelevalta, joten suunnattiin Paian kylään lähelle lentokenttää ja kierrettiin siellä ennen ku mentiin syömään Rock Bottomiin, taas kerran Kissin heppujen ruokapaikka. Lähön kunniaksi otin jonku Laavadrinkin, ananasta, mansikkaa ja mitähän muuta herkullista siinä oli. Ruokana pitsaa ja mulla oli joku kausikalkkuna. Ihan hyvää evästä taas. Sitte vielä jälkkärijäätelö jätskipaikasta ja lentokenttää kohti.


Lentokentällä on kovat tarkastukset, ettei viedä mitään kasveja tai eläimiä pois. Jopa eväsbanaanit piti syödä pois ennen portillemenoa :) Sitte taas istuskeltiin reilu viis tuntia koneessa ja oltiin yöllä kotosalla. Neitiki oli pärjänny hyvin hoitajien kanssa mutta ei se meitä ollu kokonaan unohtanu, innokkaasti otti vastaa vielä :) Sitte oliki aika ruveta valmistautuun joulua varten!

Sukellusveneilyä ja snorklausta!

 Seuraava päivä alotettiin uinnilla ja  hotellin ravintolan herkkuaamiaisella. Omelettia (tällä kertaa kinkku-ananas) ja elämäni herkullinen ananas-pähkinä-pannari. Siihen vielä kermavaahtoa ja kookoskastiketta ni kyllä noilla jaksaa! Ja tietenki omalla pihalla auringosta ja merestä nauttien :)

 Sitte lähettiin taas Lahainaan, tällä kertaa kohteena satama ja sukellusvene reissu. Matkalla shoppailtiin vähä tuliaisia ja ihasteltiin isoa vanhaa puuta rannan lähellä.

Sitte oliki aika istahtaa laivaan,  joka kuljetti meijät merelle sukellusveneen luo. Matkalla sai ihailla saarta mereltä käsin. 

 Sitte oltiinki sukellusveneellä ja päästiin seuraamaan ku sukellusvene edellisene kyytiläisineen ponnahti pinnalle.
 Matkalle sattu huumoritajuinen opas, joten naurua riitti tällä reissulla hienojen maisemien lisäksi. Erilaisia kaloja, korallia ja hylky. Hylky oli tosin upotettu tuonne ihan vaan tuota sukellusta varten. Opas kertoi, että se oli ostettu parilla dollarilla, mutta upotusta varten tarvittavat luvat ja muut oli maksanu useemman miljoonan. Mutta olihan sitä hieno seurata veden alla. Joku pieni hai oli piilossa kolossa, mutta muuten ei isoja petoja matkalla näkyny.


 Puolen tunnin ajelun jälkeen oli aika nousta pintaa ja siirtyä taas veneeseen. Sieltä seurattiin ku seuraava porukka sukelsi taas alas.

Sitte palattiin hotellille ja vuokrattiin snorkkelivälineet ja lähettiin tutustumaan vesiin vähä lähemmin. Reisuista ei valitettavasti kuvia ole, kun kamerat jätettiin turvallisuussyistä kotiin. Vähä aikaa kesti opetella räpylöitten kanssa kulkemaan ja varsinki snorkkelin läpi hengittäminen tuntu tosi hankalalta alkuun. Mutta hyvin se suju ja aivan mahtavasti näki kaloja ja korallia ekalla sukelluspaikalla parin kilometrin päässä hotellilta. Pois tullessa koettiin tosin vähän jännittäviä hetkiä, ku nähtiin joku pieni hai uiskentelemassa meijän alla. Siinä vaiheessa vähä jännitti, vaikkei se mikään tappajahai ollukaan.  Mutta hengissä selvittiin vielä takas rannalle.

Toinen sukellusreissu tehtiin sitte hotellin lähirannalle. Siellä saatiin uiskennellä jättikilpikonnien kanssa. Siellä asusteli viis metrin kokosta kilpikonnaa jotten menoa siellä saatto tarkastella kalojen lisäksi. Snorklaus oli kyllä tosi mukavaa. Jos vaan Diegossaki olis koralleja tai muuta. Hawajin vedet on niin mahtavan kirkkaita mutta luulen että meilläki näkis kyllä sukellella.

Iltasella käytiin vielä Kaanapalissa tutustumassa hotelliin, jonka sisäpihalla asusti erilaisia eläimiä, kuten nämä pingviinit ja flamingoja ja joutsenia. Ja samalla ihasteltiin pimeää merenrantaa hotellin vieressä.