Tästä se lähtee!

Kuntojahti jatkuu San Diegon auringon alla, joten juttua tulee elämästä Amerikassa liikunnan keskellä. Jumppaohjaajan hommia toivottavasti jossain vaiheessa myös!

perjantai 30. syyskuuta 2011

Elintapamuutoksien vaikutuksia painoon

Taas se viikko katosi johonki.Töissä kiirettä ja jumppien kanssa kiireitä ni aina perässä pysy. Uuden kuntojumpan miettiminen on vielä ihan vaiheessa, saas nähä saako sitä viikonloppuna hierottua kasaan. Muutapa tässä ei viikon aikana oo pahemmin tapahtunukaan. No joo, viimenen päivä vanhassa firmassa, maanantain uus pulju ja uudet kuviot. Tosin kun hommat, työkaverit ja istumapaikka pysyy samoina, ni ei varmaan hirveesti huomaa muutoksia:)

Viikonloppuna ois tarkotus ottaa rennosti, jumpata ja harjotella omia jumppia. Uuden firman myötä salikuviot menee uusiksi, joten haaveilen, että huomenna kerkeisin heittää hyvästit vanhalle salille. Saas nähä kerkeekö. Sunnuntaina ei enää pääse combattiinkaan. Siinä onki sitte parin viikon tauko, saa nähä iskeekö hartiajumi kehiin:)

Kiireinen elämä on mulla ainaki hyvä painonpudotuskeino. Kun ei ole kotona ni ei kerkee syömäänkään:) Tai siis kyllähän mä syön, aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan, mutta ne välinapostelut jää väliin. Hedelmiä ja pähkinöitä koitan napsia jumppien välissä. Hyvin tuntuu toimivan, vaattet alkaa pyöriä päällä vaikka puntari ei ihmei lukemia näytä. Pitää varmaan ruveta iteki uskomaan, että lihaskuntojumppa laihduttaa:) Tällä hetkellä kun tulee käytyä 4-5 lihaskuntopainotteista jumppaa ja vaan 1-2 sykettä nostavaa jumppaa. Saas nähä miten aerobinen kunto rapustuu, vaan ku ei vaan kerkee juokseen tai jumppaan enempää. Mä tosin oon aatellu, että nuo kovat sykettä nostavat jumpat on paras tapa pudottaa painoa kovan kalorinkulutuksen takia, mutta eipä se niin taida ollakaan.

Patrik Borgin kirjassa Löydä tie keveään oloon kerrotaan ihan mielenkiintosia tosiasioita siitä, miten paino erilaisilla elintapamuutoksilla tippuu. Arviona käytetty 100kg painoista miestä:
  • Ateriarytmin tasaaminen yli 10kg
  • Syömiskäyttäytymisen normalisoiminen yli 10kg
  • Kasvisten lisääminen yli 10kg
  • Enegriapitoisten juomien vähentäminen 5-7kg
  • Herkkujen kohtuullistaminen 4-5kg
  • Kuitupitoisempien viljatuotteiden valinta 3-4kg
  • Proteiinipitoisuuden lisääminen 2-4kg
  • Vähäsokerisempien tuotteiden valinta 2-4kg
  • Liian rasvainen ruokavalio sopivaksi 2-4kg
  • Liikunnan lisääminen 1-3kg
  • Rasvan laadun parantaminen 1-2kg
Eli pitkällä aikavälillä pienetki muutokset tekee ihmeitä. Varsinki tuo ateriarytmi on tärkee. Melko montaa kohtaa tuossa on joihin pystyy vaikuttamaan. Siinäpä päivän vinkki:)

maanantai 26. syyskuuta 2011

Tarinaa viikonlopulta

Maanantai ja kotipäivä! Aamun juoksulenkki on käyty ja tosi kivalta tuntu. Eilisen aamujumppaharjottelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että viisas pitää lepopäivän, vaikkei haluaiskaan. Joten illan combat jäi sitte väliin. Ja ihan viisas päätös se oli. Jalat ja kädet oli aamun jumpassa ihan poikki. Suunnitelin sen ajan ens viikon kehonhuoltotuntia ja keitin monta kattilallista omenia. Ihan rento ja kiva päivä, vieraitakin kävi ja omppupiirakka tuli tehtyä. Ja syötyä myös, sen näkeeki taas naamasta.

Mutta lauantainapa tuli ostettu se pyörä, Rossano se nyt sitte on. Edelleen kehuivat hyväksi, joten sillä mennään. Sinne se jäi lukon ja talvirenkaiden asennukseen, vanhalla mennään liukkaisiin asti. Samalla tuli sitte shoppailtua yks jumppatoppi, Rukan tuulipuku ja Salomonin kengät vaellusta ja syksyn pyöräilyä varten. Ne tuntu kyllä niin omilta jalassa, että oli pakko ostaa. Talvipyöräilykengät on myös saman merkkiset, joten ehkä ne siksiki tuntu omilta. Lyhyt pyöräilylenkki niillä tuli käytyä ja hyvältä ne vaikutti. Eka kävelylenkki voi olla tuskaa, kun tunnetusti jalkoihin tulee rakkoja ja muuta. Mutta jospa ne tottuu.

Jumppaa tullu vähä harjoteltua, tänään pitäis ottaa vielä kenraaliharjotus. Kaupungilla pitäis käydä pienetämässä sormukset ja hakemassa autoon uudet talvirenkaat. Siinäpä se tämä päivä sitte onki, illalla jumppaa ja asiakkaan luona vois katella vähän ruokapäiväkirjaa. Eilen tein taas juoksijalleki harjotusohjelmaa seuraavaksi kuukaudeksi. Hyvin tuntuu juoksu sujuvan, kiva kuulla aina asiakkailta, miten menee. Varsinki näin, kun ne asuu kauempana, eikä kovin usein nähdä. Mutta yllättävän hyvin tuo valmennus onnistuu noinkin.

Tässäpä muuten vielä kuvaa viikon takaa, kun käytiin Kylmälänkylässä ratsastamassa islanninhevosilla, eli issikoilla. Tällä kaverilla piti olla suoja päässä, kun ötökät oli kiusannu sitä niin, että pää oli verillä, kun se oli hangannut itseään. Siksi vähän kumman näkönen kaveri. Kivaa oli ratsastaa taas!

lauantai 24. syyskuuta 2011

Lenkkeilyä ja polkypyöräostoksia verensokeripohdinnan kera

Lauantai alko taas juoksulenkillä ja aamupuurolla. Siitä onki monta viikonloppua, kun on saanu rahassa kotona alottaa viikonlopun. Eilen sain siivottua ja attackissa oli tosi kivaa taas pitkästä aikaa! Vähä meinas jalat tökkiä, kun uudessa ohjelmassa on aika reippaasti kyykkyjä, mutta paremmin meni kuin viikko sitte. Tänään meinas sitte taas kantapää tökkiä aamulenkillä, mutta rupes se sujumaan. Reidet oli aamulla ihan jumissa, samoin takapuoli jostain syystä, mutta ei se juoksua haitannu. Ilmeisesti taas uusia lihaksia tullu käytettyä:) Illalla ei oikeen jumpan suunnittelu onnistunu, mutta aamulenkillä biisit rupes ehkä asettumaan, joten jospa sitä maanantaina päästään jumppaileen uuden Gymstick-ohjelman tahtiin. Venyttelyt tarvii vielä hieroa kuntoon, saa nähä mitä sitä tänään kerkee.

Aattelin käydä katteleen uutta jumppatoppia Intersportista ja sitte pitäs ostaa uus polkupyörä... Siinä sitä onk ihommaa tälle päivää. Vanha pyörä ei enää palvele talvikäyttöä, joten kiikutan sen isälle ja ostan itelle uuden, toivottavasti semmosen, joka toimii hyvin talvellakin. Vähän harmittaa, kun pyörä on muuten hyvä,mutta pakkasella rupee pyörimään tyhjää. Saishan siihen vaihettua osan, mutta kun jarrujen kanssakin tahtoo olla talvella ongelmia ja muutenki lahoo vähitellen käsiin ni varmaan aika ostaa uus. Keväällä kävin kattelemaan ja päädyin Rossano-merkkiseen pyörään. Työkaveri osti just pyörän, ja hänelle tuota ei ollu ehotettu ollenkaan. Saas nähä mitä mulle ehottavat tänään:) Raportoin päivän tulokset sitte myöhemmin.

Syömisistä sen verran, että eilen pidin herkkupäivää. Ihan kohtuudella, mutta turvotuksen huomaa heti. Puntarilla en aamulla etes käyny, ei varmaan yhtä kivoja lukemia näytä ku tähän asti. Mutta kaloreina herkuttelua kohtuudella, joten ei pitäs haitata. Lueskin taas yhtestä kirjasta verensokerin vaikutuksesta mielialoihin ja syömisiin. Ja itestäni huomaan kyllä heti, että kun syön enemmän hiilareita, niin on paljo huonommalla tuulella ja väsyny. Illalla ei jaksanu tehä enää mitään, ku söi karkkia ja vähä suklaata. Se on kyllä ihme, ilman hiilareita mä jaksan paljo paremmin. Mutta tulipahan levättyä. Ei vois uskoa, että verensokerin heilahtelu vaikuttaa syömishimojen lisäksi myös mielialaan. Mutta pakko kai se on uskoa. Mutta nyt tarinointi riittää ja toppi ja pyöräkauppaa kohti!

perjantai 23. syyskuuta 2011

Salipäivä!

Perjantai ja vapaapäivä! Ja maanantaina ois viimenen 10v loman vapaa.Tämä päivä alotettiin taas salitreenillä, taitaa olla toiseks viimenen kerta sitä lajia. Kun firma vaihtuu niin loppuu salikortti ja sitä myötä salikäynnit, ainaki tällä erää. Eiköhän 3-6 lihaskuntotreeniä viikossa riitä ilman salikäyntejäkin. Huomaan kyllä, että lihaskunton on parantunu jumpatessa, salillaki saa nostaa painoja. Tämä viikko onki menny jumpatessa ja asiakkaiden parissa. Ja jumpaa pitäs harjotella seuraavat neljä päivää. Mutta tänään ois vielä ajatus käydä attackissa, saas nähä miten jaksaa. Siivousta ja omenoitten laittoa ois eessä tälle päivää. Ja sitä jumppaa, ei käy aika pitkäksi:) Lepopäivää pitäis tosin miettiä jossain vaiheessa, ens viikolla tosin on vähän tiukkaa ja viikonlopullekaan ei oikeen lepopäivää viittis laittaa.

Jospa viikonloppuna kerkeis lukemaan FIT-lehteä ja sais uusia ajatuksia, muutaki ku jumppia välillä:) Borgin kirja tuli luettua loppuun, seuraavaksi vois lukee vaikka jalkojen toiminnasta ja muusta. Mutta nyt pitänee ruveta siivouksen kimppuun, illalla sitte lisää rentoutumista!

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Lukuvinkki painonpudotukseen & muuta pohditaa

Niin se taas vaan hujahti viikko niin nopeesti, ettei tosikaan. Mutta kun ei oikeestaan mitään uutta. Jumppia, töitä, liikuntaa. Samaa rataa päivästä toiseen. No sen verran uusia kuvioita, että uusia asiakkaita ois tulossa näillä näkymin useempiankin! Kivaa:) Eräs nainen sais 50v lahjaksi lapsiltaan 3kk PT paketin, oli siinä äiti ihmeissään, kun lapset kertoivat mistä on kyse, kun ilmestyin ovelle:) Sitte pitäis ruveta kaivelemaan se motivaatio ja innostus, kaksi tapaamista viikossa niin ei varmasti tule lusmuiltua liikunnasta. Jännä nähdä miten onnistuu. Mutta kyllä mun mielestä tämä on hyvä vaihtoehto lahjaksi, ei tietenkään sovi kaikille, mutta sellaiselle, joka tuskailee kilojensa tai huonon kuntonsa kanssa, mutta ei saa itse tehtyä asialle mitään.Luulis saavan pienen alkusysäyksen noin.

Metsälläkin tuli käytyä, ja elämäni ensimmäinen pyy tuli ammuttua ja syötyä. Hyvää oli, vaikka ihan olemattoman kokeinen lintu onkin. Ja sattuipa yksi jäniskin kohdalle, hyvää kastiketta siitäkin tuli. Riista on hyvää ja terveellistä, vähä rasvaistakin. Hirvessä tosin sanotaan olevan reippaasti kolesterolia, se on yks mun lempiherkkuja, tosin itse ei tuota lajia ole vielä kerinnyt harrastamaan. Koiruuskin pääsi metsästyksen makuun ja virtaa pojalla riitti vaikka muille jakaa. Sunnuntaina raukka simahti ihan täysin aamulenkin jälkeen. Ei silmiä jaksanu avata, vaikka liikuttin mökissä.

Viikonlopun jälkeen ei voi taas muuta ku ihmetellä oman kehon toimintaa. Edellisellä viikonloppureissulla tuli syötyä liikaa hiilareita ja sen vuoksi puntari palkitsi viiden kilon painon nousulla. Siis kyllä, viisi kiloa viikossa, siihen ei varmaan moni pysty? Mutta niin se vaan myös katosi samassa ajassa ja nyt on taas paino tipahtanu alkuperäsestäkin vielä. Vaikka liikuntaa kalorieina laskettuna tulee puolet vähemmän kuin normaalisti, niin silti paino tippuu. Tosin jumpissa en pidä sykemittaria, joten oikeat kulutuslukemat viikossa ois varmaan vähän eri luokkaa lopulta. Ehkä sekin vaikuttaa, että illat jumpatessa ei ole aikaa kipitellä jääkaapilla tai napostella rusinoita, niin kuin kotona ollessa voi käydä. Ja kun ei ole ollut aikaa kyläilläkään, niin herkutkin jäävät väkisellä vähemmälle:) No, ei voi valittaa. Vielä löytyy kaapista sopivia vaatteita, vaikka pitkään aikaan ei näin vähäisessä painossa ole tullut oltuakaan. Jännä nähdä mihin asti tuo muka nyt tippuu. Mutta kyllä kroppa huomaa laihtumisen, pari päivää on ollu paljon suurempi nälkä, kuin mitä yleensä. Ja oon kyllä koittanu syödäki enemmän.

Olen lueskellu viime aikoina Patrik Borgin: löydä tie keveään oloon-kirjaa. Patrikilla on kyllä mielenkiintoset menetelmät. Nimittäin laihduttajien pitäis opetella syömään herkkuja ilman huonoa omaatuntoa ja opettelemaan syömään nälän mukaan ilman, että syömistä yritetään rajoittaa. Hitaastihan paino tuolla tavalla tippuu, mutta uskon, että tulokset pysyvätkin sitten paremmin. Ja samat tutut ajatukset käytössä, eli kun syö aamupäivällä itsensä kylläiseksi joka aterialla, niin ahmimiskohtaukset ja makeanhimo häviää vähitellen. Ja näiden ansiosta paino putoaa. Suosittelen kyllä, tuota kirjaa. Aika lailla samoja juttuja toistetaan, kun kerrotaan tarinoita oikeista asiakkaista ja samat menetelmät käytössä, mutta se saa toisaalta uskomaan menetelmän toimimuuteen. Ja tietenki kaikki ihmiset on erilaisia, kaikkien kanssa ei voi toimia samalla tavalla, vaikka pääperiaatteet toimivatkin kaikilla. Selväksi tulee myös, ettei tie ole helppo, mutta asiakkaiden kommentit on myös kirjassa, ei pelkästään kirjottajan omat. Siis menkäähän kirjastoon:)

Itse ei kyllä ole kirjastossa kerennyt käymään. Tänään ois pitkästä aikaa vapaa ilta, tosin uusien jumppien opettelu pitäis aloittaa vähitellen. Huomenna onki taas tapaamista asiakkaan kanssa ja jumppaa. Perjantaina toinen vapaailta, samoin viikonloppuna ei muuta ohjelmaa kuin jumppien harjoitteluja ja pihan syystöitä. Omenat pitää saadaa puusta ennen pakkasia ja kasvimaasta loputkin juurekset pois. Ja haravontiakin pitäis varmaan harrastaa. Eli vapaata mutta ei kuitenkaan täysin vapaata:) Mutta mä tykkään että on tekemistä. Näillä mennään siis puolessa välissä viikkoa!




maanantai 12. syyskuuta 2011

Metsästysksen jälkeen uusi viikko taas

Mihin tää aika oikeen karkaa! Puolesta välistä viikkoa hypätään suoraan maanantaihin... No joo, on siinä välillä keretty tekemään vaikka mitä. Perjantaina salilla ja asiakkaita tapaamassa ja sitte kotipuoleen. Lauantai ja sunnuntai kului koiran (ja koirien) kanssa metsällä. Meidän vaavikin sai ensimmäisen lintunsa haukuttua! Ja isä ammuttua samaisen linnun alas, kyllä nyt koira tuntuu tietävän, että mitä sitä pitää tehdä. Haukutaan kaikki oravista ja pikkulinnuista lähtien:)

Viikonlopun liikunnat jäi siis aika vähäsiksi, tosin juoksulenkillä kävin lauantaina ja eilen kerkesin kuitenki combattiinkin. Mutta muuten meni kävellessä ja seisoskellessä ja hiilareita syödessä. Ja naamastahan sen taas näkee, että leipää, perunaa ja omenapiirakkaa on tullu syötyä. Mutta ei maha mitään, näillä mennään taas tämä viikko.

Tänään ja huomenna ois taas jumppaa, keskiviikolle pitää varmaan miettiä kotihommia jos torstaina lähden taas kotipuoleen metästämään. Mutta senpäs näkee sitten. Siis ei mitään uutta. Tai no joo, ilmeisesti Tsempparista on tulossa juttua Oulu-lehteen eli jonkunlaista haastattelua pitäis keksiä. Saas nähdä mitä siitäki oikeen tulee...

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Jumpat jatkuu vaan

Puolessa välissä viikkoa ollaan jo! Tai no, mulla ei ois enää ku huominen, perjantain oon taas pois oikeista töistä. Sen sijaan aamulla salille, sitte äkkiä kotiin puurolle, tapaamaan asiakasta Oulussa ja sitte ajelemaan Piippolaan tapaamaan paria asiakasta. Eli tavallaan töitä kuitenki:)

Maanantain jumppa meni paremmin ku edellisellä kerralla, vaikka tekniset ongelmat sotki vähä kuvioita. Eilen kolmen tunnin jumppaputki suju tosi hyvin, olin oikeen yllättyny, miten hyvin nuo on nyt lähteny menemään. Ei mitään jännitystä tai muuta. Tosin enhän mä tiedä onko jumpparit mun kanssa samaa mieltä:) Ikävämpi juttu on, että ilmeisesti mun kehonhuoltotunti lopetetaan tai yhdistetään kuntojumppaan osallistujien puutteen takia. Että hopi hopi kiiminkiläiset, äkkiä ilmottautumiaan http://www.kiiminkijoenopisto.fi/ tiistain kehonhuoltoon! :)

Tällä viikolla ei ite kerkee pahemmin jumppailemaan muuta ku lihaskuntoa. Tänään pump ja perjantaina sali. Lauantaina varmaan juoksua. Ja sama homma jatkuu koko syksyn, ku sopivia jumppapäiviä on vaan muutama ja sillon taas ei oo sopivia tunteja, vähän tympii...

Syömisistä sen verran, että oon ootellu menkkasyöppöyttä tulevaksi, mutta ei oo vielä näkyny. Puntariki hujahti takasi samaan lukuun mitä alimmillaan näytti viime viikolla. Katotaan sitte viikon päästä mikä oikeesti on tilanne. Viikonlopun syömisistä kun ei taas voi tietää, kun kotipuolessa hiilareiden keskellä ollaan taas. Edelleenkään en oo kerinny lueskeleen lehtiä, eilenki olin vasta puol kymmeneltä kotona. Tänään ois saunailta ja huomenna fysioterapia, siinäpä taas ohjelmaa kerrakseen. No, haudassa on aikaa levätä, sanotaan. Ei tätä härdelliä onneks kestä ku kuukauden, sitte jo vähä helpottaa. Ja kotipuolessahan sitä tulee levähdettyä:)

Mutta kun ei mitään viisaita ole niin ollaan sitte hiljaa:)

maanantai 5. syyskuuta 2011

Painon ja ulkonäön pohdintaa kaiken muun höpinän keskellä

Niin se on viikonloppu taas vietetty. Tarvittavat hommat tuli tehtyä, mansikkamaa oottaa talvea, heinät sain haravoitua osittain ja Potteriki tuli katottua. Ja samalla tuli testattua Oulun uus ruokapaikka FitWok. Ja ehottomasti mennään uudestaan! Sopivasti vaihtoehtoja mistä saa ite valita mieltymyksen mukaan ja kaloritki on kerrottu joka aineesta, pystyy hyvin laskemaan mitä sitää tulee syötyä. Yllättävän isoja eroja eri kastikkeiden kaloripitoisuudella, en ois ikinä uskonu, että satay-kastike voi sisältää lähes 300 kaloria, kun teriakissa on vaan 60. Aina oppii jotain uutta. Mutta siis, ehdottamasti käymisen arvonen paikka! Tosi viihtyisä sisustus, hieman tosin pelättiin, että jäädään ilman pöytää, mutta päästin istumaankin kuitenkin.

Viikonloppuna tuli tietenki jumppailtua omia ohjelma ja eilen kävin taas combatissa. Että oli kivaa! Polvi meinaa taas vähä kiukkuilla ja kantapäällä ei pysty astumaan taas ollenkaan, jospa se siitä taas illaksi vertyy... Muuten voi olla aika tuskanen jumppatunti tiedossa ja kun huomenna niitä pitäis vetää peräti kolme. Torstaina taas fysio, katotaan mikä tilanne sillon on ton koiven kanssa.

Eilen kerkesin laittaan läjän ruokaa tälle viikolle, omppupiirakka jäi ajan puutteen vuoksi tekemättä. Mielikuvis alkaa loppua kesäkurpan suhteen, nytkään en kiireissäni keksiny muuta ku että paistoin sen mausteissa pannulla, kun en sitä enää uuniin kerinny saamaan. Jospa sitä syö noinki. Pitäs kaivella jostain jotain uusia hyviä ja nopeita ohjeita tuolle.

Lueskelin tuossa pitkästä aikaa FIT:n muutostyttöjen meininkiä. Melko vaihtelevasti heilläkin menee, välillä herkutellaan ja välillä ei, paino kuitenkin tuntuu laskevan hiljalleen. Näinhän sen pitäis mennäki, sopivasti herkkuja niin, että laihdutus ei tunnu liian tiukkapiposelta. Kuitenkin tavoitteenahan on muuttaa elämäntavat niin, että samalla tavalla pystyy elämään sitten haluamaansa painoon päästyäänkin.Mä kyllä luulen, että jokaisella kropalla on oma painonsa, mihin se haluaa asettua. Esimerkiksi minä pysyn 70 kilosena vaikka miten söisin, 65:n säilyttäminen on paljo työläämpää, ei tahdo millään pysyä tuossa, vaan heti heilahtaa pari kiloa ylöspäin ja viikonkaan ajaksi erehtyy herkuttelemaan etes vähän.

Salilla käydessä kurkistin Bodaus lehteä. Ei ole moiseen tullut aikasemmin perehdyttyä, ja ehkä vähän liian bodarimainen mun makuun. Mutta sieltä jäi käteen semmonen huomio, että tuossa lehdessä esitelly fittnes kilpailijat ovat lähes aina normaalipainon ylärajoilla ja jopa yli sen ja näyttävät kuitenkin mielestäni kivoilta. Siis kun vertaa esim. seiskan tähtityttö ainekseen, joilla painoa on huomattavasti vähemmän Taas kerran tuli todistettua, että puntarin lukema ei kerro mitään ulkonäöstä. Lihakset painaa enemmän, mutta näyttää paremmalta. Ainaki mun mielestä, sopivasti lihaksikkaan käsivarret on paljo kivemmat ku muuten laihat kädet.Mutta jokainen tietysti itse päättää mistä tykkää. Oli vaan kiva huomata, ettei itsekään tarvitse tavoitella 50 kiloa ollakseen hyvännäköinen:) Kauneus on katsojan silmissä tietysti muutenkin kiloista riippumatta

lauantai 3. syyskuuta 2011

Kuntosalilla taas!

Lauantai ja viikonloppu! Yksin kotona ja sain aloittaa aamun omalla tavallani, siispä lähdin salille, kun heräsin viiden jälkeen, enkä enää saanut unta. Nyt on sitte pitkä päivä aikaa touhuta muita juttuja:) Hullua ehkä, mutta sopii minulle, aamuvirkku kun olen. Salitreenistä onki ollu parin viikon tauko, ja oli mukavaa pitkästä aikaa. Saas nähä millon sitä seuraavan kerran kerkee saleilemaan. Uus ohjelma pitäis tehdä itelle, mutta kun on vielä auki se, että missä sitä tämän kuun jälkeen saleillaan, niin odottakoot sen aikaa tuo. Eihän tuohon oo vielä kerenny kyllästymään. Mä voisin tehdä vaikka miten pitkään samaa, pitää pistää kalenteriin ylös, että muista muuttaa ohejlmaa parin-kolmen kuukauden välein.

Eilen pääsin pitkästä aikaa attackiinki, ja seki oli tosi mukavaa ja kevyttä. Ja pumppiinki kerkesin ennen sitä. Huomenna jos vielä kerkeis combattiin ja mahollisti pumppiin. Sitä joutuu vähä miettimään, kun tuota lihaskuntotreeniä tulee noita ohjelmia harjotellessa. Eilen tosiaan attackin jälkeen vedin vielä kuntojumpan ja kehonhuollon harjotukset, kevennettynä tosin:) Ihan hyvältä vaikutti, jospa se siitä menee kun pari kertaa vielä harjottelee.

Nyt onki onneks vähä rauhallisempi viikonloppu tiedossa. Hyvä niin, kun seuraavan kuukauden ajan viikonloput menee kotipuolessa metsästyksen parissa. Uudelle asiakkaalle ois ohjelman tekoa ja vanhalle tarvis päivittää vähän ohjelmaa, kun motivaatio pitemmän ohjelman kanssa kuulosti olevan hieman hukassa. Ja yrityksen juttuja pitäis kans koittaa saada kesätauon jälkeen kuntoon. Ja jos vaikka mansikkamaan siivoais ja keittäis erän omenoita soseeksi taas. Siinäpä suunnitelmaa tälle päivää:) Siis niitten jumppaharjotusten lisäksi. Ja ehkä se uusin Harry Potter leffa vihdoin viimein ennen ku loppuu teatterista kokonaan.

Alkaa mennä ihan jumppailuksi nämä tekstit. Ei oo kyllä viime aikoina kerinny paljo muuta tekemään tai lukemaan, uusin FIT-lehtikin on vielä kokonaan lukematta. Asiakkailta tulee aina vaan kehuja, miten vähähiilihydraattisella ruokavaliolla paino putoaa. Oma paino on jämähtäny, mutta eipä sen enää pahemmin oo tarvis tippuakaan. Ootellaan taas tämä reilu viikko, eiköhän siinä sitte taas tapahdu jotain, jos ei ihan syöpöttelyksi mene. Ja jos ei niin sitte ei, mulle riittää, että oon normaalipainossa ja vaatteet mahtuu päälle.

Mutta nyt päivän hommien kimppuun!

torstai 1. syyskuuta 2011

Paluu kiireiseen arkeen jumppien kera

Sitä ollaan sitte hypätty jo torstaihin asti tässäkin hullunmyllyviikossa. Maanatain oli rauhallisen aamun jälkeen semmosta hässäkkää, että oksat pois. Pää kolmantena jalkana juosta paikasta toiseen ja tehä töitä siinä välissä. Jumpassa kävi varmaan pumppu ylikierroksilla, kun ei kerenny yhtään rauhottuun missään vaiheessa. Mutta jumppa tuli vedettyä ilman mitään isoja mokia. Ja muutama kehu tuli, eikä ilmeisesti kukaan oo ainakaan vielä valittanu musta mitään eli kai se meni ihan ok. Paljo on vielä parennettavaa, mutta ei kai ekasta jumpasta lähes 60 ihmiselle voi muuttaa odottaakaan. Gymstickit loppu kesken ku oli niin paljo porukkaa, se toi oman jännityksensä tunnille. Jännä nähdä paljoko tunnille ens viikolla tulee porukkaa:) Mutta kiva oli jumpata! Ei mitään tietoa ujosta ihmisestä joka mä oikeesti olen:)

Tiistaina kävin sitte vakoilemassa toisen ohjaajan tuntia ja otin samalla lisää keppejä lainaan.  Kivasti sai uusia ajatuksia omaanki ohjelmaan kunhan sitä rupee muokkaamaan. Sitä ennen piti pyöräillä kiimingissä kokeilemassa, että koulun avain toimii. Ja kesviikkona päivä alko sillä, että pyöräilin toisen koulun kautta, jotta sain sinnekin avaimen. Kaikenlaista härdelliä noitten jumppien kanssa nyt. Mut nyt ollaan jo voiton puolella, käytännön jutut on hoidettu, lauantain jumpatkin alkaa olemaan suunnilleen tiedossa. Vielä pitäs torstain tuntien ajat saada selville mutta niillä ei niin väliä ole. Vielä kun tänään pyörähtäis poliisilaitoksella hakemassa lupia metästysaseihin. Saas nähä riittääkö iltapäivä jonottamiseen ja ajaako ne heti pois eivätkä etes harkitse lupien antamista. Mutta sitte sais lopettaa tämän paikasta toiseen ravaamisen.

Eilen sain kehonhuoltotuntiaki jo hyvälle mallille, tänään pääsee sitä jo kunnolla harjottelemaan. Kuntojumppaosuus menee jo ihan ok, viikonloppuna hiotaan sitte seki kuntoon. Huomenna ois tarkotus keretä viikon tauon jälkeen ite jumppatunnille. Viikko sitte viimeks kävin attackissa, nyt ois tarkotus keritä pumppiin ja attackiin. Salilla en oo kerenny käymään kahteen viikkoon, toivottavasti viikonloppuna kerkee sinneki. Pyöräiltyä on kuitenki tullu ja noita lihaskuntojumppia harjoteltua, joten ihan lorvailuksi ei oo kuitenkaan menny kiireessäkään. Jospa tässä kohta pääsee päiväjärjestykseen ku saa nuo jumpat pyörimään kunnolla. Toivon ainaki näin, voi käydä pitemmän päälle aika raskaaksi tämä juokseminen.

Syömisetki on pysyny ihan hyvinä. Maanantaina herkuttelua mutta en ainakaan ite oo nähny mitään hirmusta turvotusta. Jonku verran tietenki mutta ei mahottomia. Eikä putki jääny päälle, joten nou hätä, vielä ainakaan. Paino on pysyny suunnilleen samoissa lukemissa, ehkä se sieltä vielä joskus tipahtaa. Mutta nyt työpäivä loppuu ja toivottavasti nopee jonotus poliisilaitoksella ja kotiin huoltamaan kehoa!:)