Matkalla Hanaan!

 Toinen päivä piti sisällään sadetta ja aurinkoa. Kaurapuuron jälkeen lähettiin ajelemaan kohti Hanaa, saaren toisessa päässä olevaan kylää kohti. Matkalla oli surffareitten suosima ranta, jossa oliki paljo aalloista nauttijia. Ja edelleen komeita maisemia merelle :)

Matkalla pysähdyttiin Twin Fallssilla, mutta jätettiin tämä pienempi vesiputous välistä, ku sade oli tehny tiestä semmosta lillua, ettei sinne ollu sandaaleilla asiaa eikä vielä tässä vaiheessa viititty lähtee enempää patikoimaan vaelluskengilläkään. Noita ananasta, kookosta ja muita hedelmiä myyviä kojuja oli koko matkan varrella, mutta jätettiin herkut maistelematta. Banaanileipä houkutteli kyllä, mutta seki jäi.

 Matkan alkupuolella nähtiin peltoja ja sokeriviljelmiä, mutta aika äkkiä maisema muuttu sademetsän näköseksi, pieniä vesiputouksia ja vehreitä puita. Näin talvella ei näkyny paljo kukkia, mutta keväällä ja kesällä niitäki ois varmaan enemmän.

 Kapee mutkanen tie vei aina vaan ylemmäs. Matkan varrella oli yli 50 siltaa, joihin mahtu vaan yks auto kerrallaan. Onneks ei aamulla ollu vielä alastulijoita :)

 Hanassa etsiskeltiin ruokapaikkaa ja päädytiin mainosten houkuttelemana Koki beachille syömään. Siellä heppu möi ruokaa salaatit kylmälaukussa ja erilaisia lämpimpiä ruokia folioastioissa. Vähän jännitti miten turvallista evästä ne on, mutta tosi herkullista ruokaa oli molemmilla eikä saatu mahavaivojakaan :) Syödessä ihasteltiin merta ja kallioita, taas kerran :)

 Sitte jatkettiin vielä vähä matkaa kohti vaellusreittiä ja isoa vesiputousta.

 Ei muuta ku vaelluskamppeet päälle ja Pipiwai polkua pitkin Waimoku putousta katsomaan. Kyllä oli taas matkan varrella ihmeteltävää, jättipuita, bambumetsää ja lopulta itse vesiputous. Pari tuntia meni kävellessä, ensin ylämäkeen ja sitte alamäkeä takas. Sateen jälkeen tuolla oli tosi liukasta mutasta, vaelluskengät oli tarpeen. Toiset sinnitteli ihan olemattomilla sandaaleilla, ihme jos ei kukaan loukannu itteänsä sielä liukastellessa.

  Paluumatkalla pysähdyttiin vielä ihastelemassa mustia laavakallioita, jotka tulivuoren purkautuessa vuosisatoja sitte on muodostunu. Musta hiekkarantaki oli jännän näkönen. Sitte oli aika palata takas alas, pimeässä ajamisessaki oli oma jännityksensä! Hotellilla käytiin sitte nauttimassa omasta rannasta ennen nukkumaan menoa.

Hawajin palmujen havinaa!

Joulukuu alkaa oleen lopussa, joulu juhlittu ja Suomivieraitten kanssa kierrelty. Lapsenlikkanaki tuli oltua niin onnistuneesti, että meijän karvakorva jäi parvelleekke ikisemään, ku pikkuneiti lähti kotiinsa. Vaikka näytti koko ajan siltä, että eikö joku tulis ja hakis tuon pois ni ei vissiin ollukaan kiva ku tytsi lähti. No, onneks nähdään varmaan pian uudestaan :) Mutta noista vielä myöhemmin lisää. Jos alotettais Hawajilta!

Liikkeelle lähettiin aikasin aamusta, lento kesti reilut viis tuntia ja kun kelloa siirrettiin pari tuntia taaksepäin ni perillä oltiin jo yhentoista aikaan. Lentoasemalta mentiin autovuokraamoon, josta hetken tuumauksen jälkeen päädyttiin avoautoon! 75 dollaria kalliimpi ku normaali, mutta päätettiin kokeilla sitä yhen päivän ajan ja vaihtaa seuraavana päivänä tavalliseen versioon. Mikäs siinä oli tukka hulmuten ajella lentokentältä kohti Napilia ja meidän hotellia. Matka kesti puolisen tuntia, välille mahtu vuoria ja vähä tuuheempiaki puita.

 Hotellilla saatiin vielä päivitettyä huone paremmaksi ilman lisämaksua joten saatiin oma terassi ja näkymä merelle! Hotellin aamiais- ja lounasravintolassa Gazebossa käytiin nauttimassa lounaaksi herkullinen täytetty omeletti perunoiden ja leivän kera. Sitte lähettiinki ajeleen ja katteleen vähä lähiseutuja.

 Ajeltiin ensin pohjosta kohti ja päästiin vehreitten rantamaisemien pariin. Välillä sateli vähä vettä, mutta ei niin että ois kunnolla kastuttu. Auton kattoa tosin piti pitää kiinni välillä :) Tien viereltä kalliolta ihasteltiin maisemia merelle.

 Välillä pysähdyttiin ja käytiin pikku mutka sademetsässä. Tai tämä polku vei rannalle, mutta oli kyllä ihan eri maailma tuo vehreys. Myöhemmin käveltiin polku läpi asti surffipaikalle, mutta sillon ei valitettavasti ollu kamera mukana, että ois saanu otettua kuvia. Kukot oli kiekumassa koko ajan tuolla aamulla ja päivällä:)

 Pohjosen reissun jälkeen ajeltiin sitte vähä matkaa etelään, Kaanapalin rantaa ihastelemaan. Kaitsu kävi uimassaki, mä jätin vielä välistä ku oli kylmää ja pilvistä. Tosin oli siellä varmaan yli kakskyt astetta kuitenki :) Sitte ihasteltiin rannan hotelliketjun viereistä kävelytietä ja sen maisemaa ennen ku haettiin kaupasta ruokaa ja ajettiin hotellille syömään ja nukkumaan.

Sadetta ja ruuanlaittoa!

 Viime viikko meni sateesta nauttiessa, jumpatessa ja Balboa parkin Joulumessuille ruokaa laittaessa. Tuurauksiaki ois ollu tyrkyllä vaikka kuinka, mutta en ottanu ku torstaille yhen. Ja tänään vedin aamulla Zumban.  Kaitsu kävi kattomassa tiistaina Fleetwood Maciä ja lauantaina Kissin entisen kitaristin bändiä. Minä oon leiponu ja tehny soseita laatikoita varten. Perjantaina tehtiin 48 laatikkoa kinkkukiusausta ja 16 lohikeittoa ja monta kattilallista hernekeittoa. Perjantaina sitte Suomitalolla keittelin läjän riisipuuroa hautumaan ja tein rosollia myytäväksi.

 Mutta Palms Springs tarina jäi vähä kesken :) Eli sunnuntaina aamulenkin jälkeen jätettiin tytsi hotellille nukkumaan ja lähettiin tutustumaan melkeen kolmen kilometrin korkeudessa olevalle Mount Jacinto vuorelle. Sveitsiläistekosella hissillä noustiin kohti korkeuksia. Hissi veti 80 ihmistä kerralla ja matka ylös kesti kymmenisen minuuttia.

Hienot oli maisemat matkan varrella. Mutta kyllä oli huipulla kylmä. Voi niitä raukkoja jotka pelkissä sortseissa ja lyhythihasessa oli eksyny yläilmoihin. Meillä kuitenki oli pitkää päällä ja pipotki mukana, ihan tarpeeseen tuli kaikki. Pieni polunpätkä käytiin kävelemässä ennen ku oli aika palata takas alas, että keritteen hotellille ennen huoneen luovutusta.

 Komeet maisemat oli ylhäältä ja nähtiinpä vähä luntaki tuolla kolmen lämpöasteen kylmyydessä :) Sitte oli aika palata hotellille ja lähtee jatkamaan matkaa.

Tuolla Palm Springsiin mennessä oli hirveesti tuulimyllyjä. Satoja ellei peräti tuhansia kappaleita pyörii siellä aavikolla.

 Hotellilta suunnattiin Joshua Treen kansallispuistoon. Siellä aavikolla Joshua puitten keskella oli komeet maisemat. Jänniä pyöreitä kallioita välillä. Ruokakaupasta napattua salaatti syötiin tuolla puistossa kanssa, herkullista oli :)

 Pääkallokivi ja jänniä kaktuksia sattu kotimatkan varrelle.

Kotimatkalla saatiin "nauttia" Thanksgiving loman ruuhkista, pyörälläki ois päästy motaria nopeempaa ku mitä autolla, puoltoista tuntia meni ihan lyhyen pätkän ajamiseen, mutta onneks loppumatkasta helpotti ja iltasella yheksän jälkeen oltiin kotosalla. Dinosauruksen luona napattiin loput eväistä eli lihawräppiä ja neitiki sai ruokaa ni jakso istua loppumatkan.

Nyt sitte normiarkea vielä joku päivä ennen odotettuja Suomivieraita. Neitillä alko sopivasta taas juoksu, joten siinä onki vierailla hommaan, kun juotuvat tuota karvakorvaa kaitsemaan meijän Hawajin loman ajan... Muuten ei mitään uutta ihmeellistä tällä suunnalla. Tai en ainakaan muista enää...

Thanksgiving päivä takana, Joulu lähenee!

 Mihin se tuo kaks viikkoa taas hujahti.... Jumpaten ja shoppaillen meni toissaviikko. Viikonloppuna käytiin pitkästä aikaa Rancho Penasquitosissa polulla käveleskelemässä ja nauttimassa vähä rehevämmästä luonnosta. Oli vaan niin paljo kulkijoita, ihmisiä ja hevosiakin, ettei neitiä viittiny päästää irti, mutta muuten oli mukava käveleskellä. Eihän tuonne oo matkaa ku kymmenisen kilometriä, pitäis käydä useemminkin. Teet ja leipätauko pidettiin sopivassa rauhallisessa kohassa, että neiti sai katella vähä pupuja ja oravia samalla. Niin ja käytiinhän me leffassa ennen reippailua, Interstellar avaruuselokuva oli ihan jännä katottava. Joululahjashoppailujaki taijettiin katella ja nauttia intialaisesta ruuasta pitkästä aikaa.

 Viime viikko oli pätkäviikko, kun Thanksgiving eli kiitospäivää vietettiin torstaina. Meijän juhlaan kuulu ihan vaan täytettyä broilerin filettä tällä kertaa. Kalkkunan koipia syötiin vasta eilen :)
Kiitospäivänä oli mukavan hiljasta, joten päätettiin lähtee käymään pyörälenkillä. Halusin näyttää Kaitsulle mun viikottaisia pyöräilymaisemia ja lenkki venähtiki yli 40 kilsan mittaseksi. Siinä oli perässä tulijalla kovat paikat mutta niin se vaan selvis kovan reissun perille asti :)

 Kotona neiti pääsi tutustelemaan naapurin kissan kanssa. Tai kissa ois halunnu tutustella, tuli kurkkimaan meijän aidan raosta, mutta meijän pelkuri ei tienny että mitä ois tehny, murista, haukkua vai juosta karkuun. Välillä koitti käyä kurkkaamassa ku kissa meni kauemmas, mutta sitte taas karkuun ku kisu tuli lähemmäs. Pelkuri :)

Perjantaina jatkettiin vapaapäivien merkeissä ja jonku vanhenemista juhlittiin taas kakun merkeissä. Tällä kertaa ihan vaan perus mansikkakakku mini versiona, kun lauantaina oli aika taas lähtee reissuun. Pitkästä aikaa käytiin pelaamassa tennistäki. Ihan kohtuudella se jo sujuu, vielä tarvis harjotusta kuitenki :) Iltasella Kaitsu kävi leffassa kattomassa uusimman Nuija ja Tosinuoja elokuvan ja me tytsin kanssa vietettiin lötköttelyä kotosalla.

 Launantaina ajeltiin parin tunnin matka Palm Springsiin. Se on pääasiassa lomaparatiisi keskellä aavikkoa. Isoja Golf keskuksia ja loma-asuntoja paikka pullollaan. Oltiin niin aikasin perillä, että kerettiin tutustumaan hyvin lähiseutuihin. Iso tenniskeskus siellä oli ja hautausmaalla kuuluisuuksien hautoja. Aika vaatimattomat olot tuolla, pelkkä pieni laatta hautakivenä, ei vedä vertoja euroopan hienoihin hautausmaihin.

Reissun jälkeen käytiin neitin kanssa kävelyllä ja sitte tytsi jäi hotellille levähtään ja me käytiin tutustumassa Palms Springis keskustaan. Eli käytännössä yks katu jossa erilaisia putiikkeja ja ruokapaikkoja. Syömässä käytiin espanjalaistyyppisessä ravintolassa, pitsaa ja mä otin äyriäisrisoton, jossa oli kanaa ja makkaraa sahramilla maustettuna. Oli kyllä elämäni paras risotto, päihitti jopa Barcelonan äyriäisrisoton :) Pizza ei ollu yhtä hyvää, mutta alkusalaatti oli herkullinen, salaattia, mansikoita, appelsiinia, kookosta ja manteleita. Yllättävän hyvä yhistelmä.

Ruuan jälkeen oliki sitte taas neitin iltalenkin vuoro ja aamulla alotettiin aamulenkillä :) Yritettiin käydä parilla polulla, mutta niissä oli vähä liian paljo hankalaa kivuttavaa, joten Kaitsu tuli hotellin salille treenaamaan ja me neitin kans juostiin hotellille polulta. Siitä se sunnuntai taas lähti käyntiin :) Mutta siitä tarinaa lisää seuraavalla kerralla. Kiire jatkuu vielä pari viikkoa, nyt ois neitin iltaruuan aika! Katoaan päästäänkö lenkille, ku vielä äsken sato vettä ihan kunnolla. Täällä varoteltiin koko eilinen, että sadetta ja myrskyä tulossa tälle päivää.