Tästä se lähtee!

Kuntojahti jatkuu San Diegon auringon alla, joten juttua tulee elämästä Amerikassa liikunnan keskellä. Jumppaohjaajan hommia toivottavasti jossain vaiheessa myös!

tiistai 9. joulukuuta 2014

Sadetta ja ruuanlaittoa!

 Viime viikko meni sateesta nauttiessa, jumpatessa ja Balboa parkin Joulumessuille ruokaa laittaessa. Tuurauksiaki ois ollu tyrkyllä vaikka kuinka, mutta en ottanu ku torstaille yhen. Ja tänään vedin aamulla Zumban.  Kaitsu kävi kattomassa tiistaina Fleetwood Maciä ja lauantaina Kissin entisen kitaristin bändiä. Minä oon leiponu ja tehny soseita laatikoita varten. Perjantaina tehtiin 48 laatikkoa kinkkukiusausta ja 16 lohikeittoa ja monta kattilallista hernekeittoa. Perjantaina sitte Suomitalolla keittelin läjän riisipuuroa hautumaan ja tein rosollia myytäväksi.
 Mutta Palms Springs tarina jäi vähä kesken :) Eli sunnuntaina aamulenkin jälkeen jätettiin tytsi hotellille nukkumaan ja lähettiin tutustumaan melkeen kolmen kilometrin korkeudessa olevalle Mount Jacinto vuorelle. Sveitsiläistekosella hissillä noustiin kohti korkeuksia. Hissi veti 80 ihmistä kerralla ja matka ylös kesti kymmenisen minuuttia.

Hienot oli maisemat matkan varrella. Mutta kyllä oli huipulla kylmä. Voi niitä raukkoja jotka pelkissä sortseissa ja lyhythihasessa oli eksyny yläilmoihin. Meillä kuitenki oli pitkää päällä ja pipotki mukana, ihan tarpeeseen tuli kaikki. Pieni polunpätkä käytiin kävelemässä ennen ku oli aika palata takas alas, että keritteen hotellille ennen huoneen luovutusta.


 Komeet maisemat oli ylhäältä ja nähtiinpä vähä luntaki tuolla kolmen lämpöasteen kylmyydessä :) Sitte oli aika palata hotellille ja lähtee jatkamaan matkaa.

Tuolla Palm Springsiin mennessä oli hirveesti tuulimyllyjä. Satoja ellei peräti tuhansia kappaleita pyörii siellä aavikolla.

 Hotellilta suunnattiin Joshua Treen kansallispuistoon. Siellä aavikolla Joshua puitten keskella oli komeet maisemat. Jänniä pyöreitä kallioita välillä. Ruokakaupasta napattua salaatti syötiin tuolla puistossa kanssa, herkullista oli :)


 Pääkallokivi ja jänniä kaktuksia sattu kotimatkan varrelle.

Kotimatkalla saatiin "nauttia" Thanksgiving loman ruuhkista, pyörälläki ois päästy motaria nopeempaa ku mitä autolla, puoltoista tuntia meni ihan lyhyen pätkän ajamiseen, mutta onneks loppumatkasta helpotti ja iltasella yheksän jälkeen oltiin kotosalla. Dinosauruksen luona napattiin loput eväistä eli lihawräppiä ja neitiki sai ruokaa ni jakso istua loppumatkan.

Nyt sitte normiarkea vielä joku päivä ennen odotettuja Suomivieraita. Neitillä alko sopivasta taas juoksu, joten siinä onki vierailla hommaan, kun juotuvat tuota karvakorvaa kaitsemaan meijän Hawajin loman ajan... Muuten ei mitään uutta ihmeellistä tällä suunnalla. Tai en ainakaan muista enää...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti