Tästä se lähtee!

Kuntojahti jatkuu San Diegon auringon alla, joten juttua tulee elämästä Amerikassa liikunnan keskellä. Jumppaohjaajan hommia toivottavasti jossain vaiheessa myös!

torstai 29. toukokuuta 2014

Kotona taas!

Kotona taas! Olipahan reippaat kolme viikkoa. Eka viikko meni täysin tavaroita pakatessa aamusta yömyöhään. Välillä läpi yön ku ei nukuttanu :) Onneks välillä kävi vanha Viivin kamu pörrö tervehtimässä. Tais olla viimesiä kertoja kun näki kamun... Tavarat tuli kuitenki pakattua niin, että sain Reisjärvelle mukaan melkeen kaiken tarvittavan. Monta kuormaa kuskattiin ympäri ämpäri maakuntaa ja paljo jäi selvitettävää vielä jälelle ekan viikon jälkeen. Ja menipä aika lailla aikaa tavaroitten myymiseenki. Mutta jostain pääsin eroon kuitenki! Nii ja menihän se talokin myyntiin siinä sivussa.



Ekan työviikon jälkeen sai vähä "lomailla" kotipuolessa. Lomailu piti sisällään laatikoitten penkomista ja varastotilojen kahtelua, vaatteitten karsimista, kukkapenkkien kääntämistä ja siivoilua. Välillä kerkes vähä kalastamaan ja saipahan sitä polskittua talviturkinki mökkiveessä! Loppulomasta oli jo lämmintä vettä, kun oli lämmin keli. Sopivasti tuo mökillä olo ajottuki helleviikolle. Eka ja viimenen viikko oli reippaan kylmiä. Leeviki teki jo tenän mun kanssa, kun joka päivä sitä juoksutin yli 20 asteen lämmössä. Yhtenä päivänä ei enää lähteny mukaan ollenkaan :) Ei oo raukka tottunu pitkiin juoksulenkkeihin.

Koivun lehdet heräs henkiin loman aikana ja kesä muutenki.


 

Viimeset päivät meni sitte talon siivouksessa ja loppujen tavaroitten myynnissä. Melkonen kaaos oliki, kunnes sunnuntaina viimein saatiin talo tyhjäksi. Tai ei se vieläkään tyhjä ole, loput myytävät tavarat ja muutama oma jäi vielä sisustukseksi, ettei oo ihan tyhjä talo esitellä. Heinikonki sain leikattua. Kaikenlaista uutta tuli opeteltua, akkujen latausta, ruohonleikkurin liikenteeseen laittoa ja pitipä vielä opetella motskariki herätteleen ruohonleikkurin akulla, kun sen oma akku oli kuollu vuoden aikana. Niin vaan vanhat ruostuneet ajotaidotki löyty ja sain motskarin kunnialla ajettua Oulunsaloon eikä se etes sammunu välille, että ois tarvinnu ruveta taas käynnistyskaapeleilla leikkimään. Lähtöilta meni vielä myöhäseen tavaroita pakatessa, mutta melkeen kaiken tarpeellisen kerkesin kuitenki tekemään ennen lähtöä. Ei kerenny lomailemaan senkään vertaa mitä alunperin aattelin, mutta ehkä sitte syksyllä kerkeis ottaa loman kannalta.

Kotimatka meni vähä pitemmän kaavan mukaan, kun Nykissä kone ootteli puoltoista tuntia kentällä, ennen ku päästiin ilmaan. Myrskyt oli sekottanu lentoja ja osa kiitoradoista oli suljettu, joten jouduttiin ootteleen lähtölupaa. Myrskyt ei muuten lentoon vaikuttanu mitenkään eikä niitä Nykissä näkyny. Hyvin kerkesin puolessa toista tunnissa koneesta toiseenki, express passin antovat koneesta noustessa että pääsi lyhyempien jonojen kautta passin tarkastukseen ja turvatarkastukseen. Vissiin vähän väsytti raskaan "loman" jäliltä ku joka koneessa tuli torkuttua enemmän tai vähemmän. Viimesellä pätkällä ei ollu telkkaria enkä jaksanu lukea joten se meni nuokkuessa. Yllättävän nopeesti tuo yleensä tuskanen viimenen pätkäki meni, vaikka lopulta silleki tuli pituutta seittemän tuntia. Tällä kertaa ei selkä sanonu sopimusta irti, niin ku viimeksi, mutta kotona kauhistelin muodottomiksi turvonneita nilkkoja. Nyt onneks jo vähä seki laskenu. Kentällä ootti Kaitsu ja kukkakimppu väsynyttä matkaajaa ja kotosalla oli toinen innokas vastaanottamassa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti