Tästä se lähtee!

Kuntojahti jatkuu San Diegon auringon alla, joten juttua tulee elämästä Amerikassa liikunnan keskellä. Jumppaohjaajan hommia toivottavasti jossain vaiheessa myös!

lauantai 6. elokuuta 2011

Kuntojumppaa ja polvivaivoja sykemittarin kera

Taas on muutama kotipäivä takana. Eilen kävin pitkästä aikaa pyörälenkillä ja illalla steppiin. Polvi on kipuillu viimeaikoina, tänään meinas tuntua jo juoksulenkillä lähdössäkin. Pitäis vissiin koittaa rauhottaa vähäksi aikaa. Ilmeisesti glukosamiini ei auta ihan täysin. Kuntojumppaa mietin eilen ja sama homma ois eessä tänään. Maalauksen lisäksi:) Mutta kuntojumppaa pääasiassa, ettei jää ihan viime tippaan. Kivoja liikkeitä oon miettiny, vielä ku löytyis sopivat biisit niille:) Tuntikuvaus gymstickistäki tuli kirjotettua, jumppaohjaajan ura alkakoon:)
Ai niin, en oo varmaan muistanu kertoakaan, että sykemittari rupes temppuilemaan, alle puolen vuoden ikäsenä, joten kiikutin sen huoltoon. Viikko ilman sykemittaria tunti alussa kummalta, mutta nyt tuntu kummalta, kun sen sai taas mukaan. Lähettimessä oli joko kytkentäongelma, ja sain onneks uuden tilalle. Toivottavasti tuo nyt toimii vähä pitempään ku puol vuotta... Kiva laittaa 160e mittariin, joka hajoaa puolen vuoden päästä... No, peukut pystöön. Nyt on sitte pari päivää ollu aika matala syke, eilen stepissäkään ei noussu, mutta en mä kyllä jaksanu täysillä tehdäkään. Aamulla juoksulenkin keskisyke oli 147, mulle aika alhanen. Maanantain lepopäivää ootellessa, huomenna haluan vielä pumppiin ja combattiin ennen reissua. Eiköhän ne vielä jaksa, tänään juokseminen oli kuitenki kevyempää ku toissapäivänä, tais tulla jopa tän kesän nopeusennätys tuolla lenkillä.Uudet lenkkarit siis toimii hyvin:) Toissapäivänä ne hankas jostain syystä, mutta tänään ei ollu enää mitään. Tuntuu, että kantapääki ois taas parempana, jospa nuo kengät oikeesti auttaa siihen. Ja kuuliaisesti oon jumpannu jalkateriä ja venytellä pohkeita joka ilta. Tuo polvi on vaan ikävä ylläri jos se taas rupee vaivaamaan, johan se oliki yli kolme kuukautta ilman kipuja... No joo, sitähän sanotaan, että urheilija ei tervettä päivää näe. Se pitää paikkaansa mun elämässä ainaki, jos ei oo kantapää kipee, ni sitte polvi. Ehkä mä kuitenki mieluummin otan sen kantapään kivun... No, näillä mennään:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti