Ilkimys talossa

Neiti taas keksii. Eilen kävin shoppailemassa matkalaukun täytettä Suomen visiitille. Sillä välin oli ilmestyny sandaali lattialle. Onneks kuitenki ehjä, ei ilmeisesti maistunu tällä kertaa hyvälle. Tänään kävin sitte lyhyellä pyörälenkillä ja sillä välin oli haettu makkarin kaapista (liukuovikaappi, jossa kenkiä lattialla) kenkä ja syöty se pilalle. Neiti vissiin aatteli, että niitä ei tarvita tai nuo kenkätelineen kengät oli jo niin tylsiä...

Eilen käytiin iltalenkillä Powayn koirapuistossa, mutta seki meni ihan vaan heinän mutustamiseksi, ni lähettiin sitte pois ku ei pallolla leikkiminen kiinnostanu. Pallon perässä mentiin kyllä, mutta heinä maistu paremmalta joka potkun jälkeen. Eilen aamulenkillä käytiin tuossa lähipuistossa kattelemassa pupuja ja potkimassa palloa. Sinne tuli toinen koira, joka ois halunnu leikkiä neitin kanssa, mutta meni seki vaan haukkumiseksi. Ja kotimatkalla piti taas kiukutella ja repiä narua. Mistähän tuo känkkis nyt on taas tullu. Kohtuu nätisti on kotona muuten kuitenki, ei mitään ihan hirmusia tappeluja oo ollu. Voi tulla pitkä viikko jos keksii joka päivä jotain yksin ollessaa. Ja vielä pitemmät kolme viikkoa, ku joutuu oleen koko päivän yksin ku ite oon Suomessa...

Yöllä herätetään haukkumalla, kun ulkoa kuuluu jotain ääniä. Nyt ku on yöllä viileempää, ni on ikkunat auki, että vähän viilentyis. Tarvii varmaan ruveta pitämään kiinni, jos tuo haukkuminen jatkuu.

Mutta tässäpä vähä maisemaa lenkiltä. Se San Diegon ainokainen (mun tietääkseni ainaki täällä lähiseudulla) pyörätie. Muuten ajellaan autoteillä.