Metsälläkin tuli käytyä, ja elämäni ensimmäinen pyy tuli ammuttua ja syötyä. Hyvää oli, vaikka ihan olemattoman kokeinen lintu onkin. Ja sattuipa yksi jäniskin kohdalle, hyvää kastiketta siitäkin tuli. Riista on hyvää ja terveellistä, vähä rasvaistakin. Hirvessä tosin sanotaan olevan reippaasti kolesterolia, se on yks mun lempiherkkuja, tosin itse ei tuota lajia ole vielä kerinnyt harrastamaan. Koiruuskin pääsi metsästyksen makuun ja virtaa pojalla riitti vaikka muille jakaa. Sunnuntaina raukka simahti ihan täysin aamulenkin jälkeen. Ei silmiä jaksanu avata, vaikka liikuttin mökissä.
Viikonlopun jälkeen ei voi taas muuta ku ihmetellä oman kehon toimintaa. Edellisellä viikonloppureissulla tuli syötyä liikaa hiilareita ja sen vuoksi puntari palkitsi viiden kilon painon nousulla. Siis kyllä, viisi kiloa viikossa, siihen ei varmaan moni pysty? Mutta niin se vaan myös katosi samassa ajassa ja nyt on taas paino tipahtanu alkuperäsestäkin vielä. Vaikka liikuntaa kalorieina laskettuna tulee puolet vähemmän kuin normaalisti, niin silti paino tippuu. Tosin jumpissa en pidä sykemittaria, joten oikeat kulutuslukemat viikossa ois varmaan vähän eri luokkaa lopulta. Ehkä sekin vaikuttaa, että illat jumpatessa ei ole aikaa kipitellä jääkaapilla tai napostella rusinoita, niin kuin kotona ollessa voi käydä. Ja kun ei ole ollut aikaa kyläilläkään, niin herkutkin jäävät väkisellä vähemmälle:) No, ei voi valittaa. Vielä löytyy kaapista sopivia vaatteita, vaikka pitkään aikaan ei näin vähäisessä painossa ole tullut oltuakaan. Jännä nähdä mihin asti tuo muka nyt tippuu. Mutta kyllä kroppa huomaa laihtumisen, pari päivää on ollu paljon suurempi nälkä, kuin mitä yleensä. Ja oon kyllä koittanu syödäki enemmän.
Olen lueskellu viime aikoina Patrik Borgin: löydä tie keveään oloon-kirjaa. Patrikilla on kyllä mielenkiintoset menetelmät. Nimittäin laihduttajien pitäis opetella syömään herkkuja ilman huonoa omaatuntoa ja opettelemaan syömään nälän mukaan ilman, että syömistä yritetään rajoittaa. Hitaastihan paino tuolla tavalla tippuu, mutta uskon, että tulokset pysyvätkin sitten paremmin. Ja samat tutut ajatukset käytössä, eli kun syö aamupäivällä itsensä kylläiseksi joka aterialla, niin ahmimiskohtaukset ja makeanhimo häviää vähitellen. Ja näiden ansiosta paino putoaa. Suosittelen kyllä, tuota kirjaa. Aika lailla samoja juttuja toistetaan, kun kerrotaan tarinoita oikeista asiakkaista ja samat menetelmät käytössä, mutta se saa toisaalta uskomaan menetelmän toimimuuteen. Ja tietenki kaikki ihmiset on erilaisia, kaikkien kanssa ei voi toimia samalla tavalla, vaikka pääperiaatteet toimivatkin kaikilla. Selväksi tulee myös, ettei tie ole helppo, mutta asiakkaiden kommentit on myös kirjassa, ei pelkästään kirjottajan omat. Siis menkäähän kirjastoon:)
Itse ei kyllä ole kirjastossa kerennyt käymään. Tänään ois pitkästä aikaa vapaa ilta, tosin uusien jumppien opettelu pitäis aloittaa vähitellen. Huomenna onki taas tapaamista asiakkaan kanssa ja jumppaa. Perjantaina toinen vapaailta, samoin viikonloppuna ei muuta ohjelmaa kuin jumppien harjoitteluja ja pihan syystöitä. Omenat pitää saadaa puusta ennen pakkasia ja kasvimaasta loputkin juurekset pois. Ja haravontiakin pitäis varmaan harrastaa. Eli vapaata mutta ei kuitenkaan täysin vapaata:) Mutta mä tykkään että on tekemistä. Näillä mennään siis puolessa välissä viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti