Jopas tuo viikko vilahtia taas äkkiä keskiviikkoon. Jumppaillessa ja koevastauksia tehdessä. Ei ookaan mikään pelkkä oikeen-väärin tentti tuo ravintotentti. Vajaa 500 kysymystä monivalintoineen, yks essee ja sitte pitäis vielä tehdä yhestä asiakkaasta analyysi ohjeineen. Siinä sitä riittää hetkeksi tekemistä. Sen parissa vierähti eilenki koko iltapäivä eikä vieläkään oo tehtynä. Jos tänään kerkeis vielä jatkaa. Aamupäivä tänään vierähti perunoita kuoriessa ja raastaessa ja porkkanoita ja suolakurkkuja pilkkoessa. Neljän tunnin jälkeen alkaa oleen perunankuorimiskäsi jo väsy :) Balboa parkin Christmas Fairiä varten Suomitalon naiset keräs voimat yhteen ja pilkottiin noita kasviksia lohikeittoa, kinkkukiusasta ja rosollia varten. Samalla tuli mustikkasopat tehtyä. Perjantaina eli itsenäisyyspäivänä ja lauantaina noita pitäis sitte myödä innokkaille Balboaparkin vieraille. Saas nähä tarviiko ite mennä lauantaina avuksi vai joko saivat porukan kokoon.
Neiti oli jo kotona innokkaana vastassa pitkän aamupäivän jälkeen. Nyt
taas jaksaa jatkaa unia auringossa. Taitaa neitiäki palella tuolla
kylmällä lattialla, ku hakee tuon aurinkoisen kohan. Alkaa itelläki
olemaan varpaat jäässä, villasukkia tulee jo ikävä vaikka täällä muuten
tarkeneeki ihan hyvin ni lattialla on melko kylmä.
Lauantaina piipahdettiin Julianissa. Se on pieni entinen kaivoskylä tuossa 60 kilometrin päässä. Matkan varrella on viinitiloja ja kaikenlaisia hedelmätiloja. Päädyttiin ostamaan kennollinen munia suoraan kasvattaja kojusta. Nyt riittää vähäksi aikaa munia mutustelavaksi :)
Tuolta kojusta otin Julianin esitteen, josta selvisi, että siellä on jouluavajaiset. Niiden ansiosta saatiin loppumatka madella ja parkkipaikan löytäminen oli vähän haasteellista, mutta löyty ihan hyvin kuitenki.
Tuonne oli tehty pieni esiintymislava, jossa soitettiin musiikkia ja jota ihmiset katso ja kuunteli. Muutama myyntikoju oli vieressä, ei mitään ostamisen arvoista tällä kertaa. Tässä vähän
videota. Hevosajelulla ois saanu käydä ja viiden aikaan iltasella ois ollu jouluvalojen sytytys, mutta sitä ennen lähdettiin ajeleen takas kotiin.
Pieni hautausmaa oli nyppylän laella. Ei mikään hirmu hyvin hoidettu hautausmaa mutta ihan nätti kuitenki. Nyppyljän juurella kaks tommosta isoa hevosta sai rapsutuksia ja paljo porukka otti kuvia toisistaan hevosen kanssa. Vuorotellen käytiin Kaitsun kanssa tutustumassa hautausmaahan, kun toisen piti olla Viivin kanssa, kun ei sitä sinne saanut viedä.
Kylä oli täynnä vanhanaikasia rakennuksia ja löytyipä sieltä vanha vankilakin. Tai selli tuo varmaan ennemminki oli. Tuolla ei kyllä houkuttelis aikaa viettää :) Vähän turhan paljon oli joulunavaus houkutellu ihmisiä paikalle. Kivoja putiikkeja tuolla oli, mutta ei sinne ihmisvilinään oikeen tahtonu mahtua mukaan. Viivistäkin huomas vähän ajan jälkeen, ettei oikeen tykkää olla tuolla vilinässä.
Syksyn värejä Julianissakin!
Kierrettiin tuo pieni kylä läpi ja haettiin välipalaa paikallisesta kaupasta ja omena- ja pekaanipähkinäpiirakkaa kotiintulijaisiksi. Julianihan on tunnettu omenapuistaan. Sieltä ois aiemmin syksyllä saanu käydä poimimassa omenoita suoraan puusta. Tänä vuonna jäi välistä, kun olin just Suomessa omenanpoimisajan. En tiiä oisko noita vielä saanu jostain ostaa. Omenapiirakka ainaki oli herkullista! Niin kun tuo pekaanipähkinäversiokin :)
Kaikkia herkkuja tuossa pikku myymälässä ois ollu, mutta oli niin hirmuset jonot kassalle, että ne herkut jäi oottamaan seuraavaa kertaa!
Kotimatka tehtiin
Cumayaca järven kautta. Hienot oli maisemat tuollakin puolella. Isoja vuoria ja mutkasia teitä. Tuolla näky paljo kauriita tienvierillä. Samoin metsäpalossa tuhoutuneitä metsiä harmaine puunrunkoineen. Viimekesänähän tuolla Julianin lähellä oli isoja metsäpaloja, liekö nuo puut silta vai aiemmista paloilta. Mahtava auringonlasku nähtiin myös ennen pimeäntuloa!
Tässä vielä videota torstain
Iron mountainin reissulta ja perjantain
Miramar lakelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti