Tästä se lähtee!

Kuntojahti jatkuu San Diegon auringon alla, joten juttua tulee elämästä Amerikassa liikunnan keskellä. Jumppaohjaajan hommia toivottavasti jossain vaiheessa myös!

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Perjantai!

Niin vaan taas on perjantai. Mihin ihmeeseen nää päivät menee, vaikkei muka teekään mitään... Eilen kävin jo pitemmän, puolentoista tunnin lenkin. Ihan mukava lenkki, turhan paljo lopussa joutu ootteleen liikennevaloissa, pitää koittaa seuraavalla kerralla keksiä joku toinen reitti takas. Tuolla motarin laidalla meni ihan oma pyörätie. Muutenhan täällä pitää mennä autokaistan laidalla tai keskelläkin joskus. Välillä tuntuu villiltä polkee noitten lujaa viilettävien autojen keskellä, mutta jospa siihenki tottuu. Kenkiä ei edelleenkään aina taho saada heti paikolleen liikkeelle lähtiessä, mutta nyt jo pääsee liikkeelle kohtuudella yhellä jalalla. Matkaa tuolle reissulle tuli 20 mailia eli 32 kilsaa. Ei mikään pitkä lenkki vielä, mutta siitä se pitenee. Ei tuonne meren rantaankaan mikään mahoton matka ole, vois joskus pyöräillä sinnekin. Ja se puhelin ei lähteny matkaan, joten kuvia ei taaskaan oo tarjolla.

Mutta tässä pari kuvaa asunnosta tämän aamun aamupalalta. Perinteinen postikaaos päydällä, niin ku Suomessakin aina oli :) Ja kengät räjähtää kenkätelineessä. Suomenliput kaapin ovessa muistuttaa, että mistä sitä on tultu.
Ja neiti mököttää sammakon kanssa, kun iskä on lähdössä töihin...

Eilen kävin iltasella vielä Zumbassa. Vähän parempi tunti, kuin edellinen, joten tuon vois ottaa joka viikkoseen ohjelmaan. Kyykyt tuntu polvessa, joten tänään koitin sitte ottaa taas rauhallisesti ja kävin salilla crossaamassa lenkin sijasta. Katotaan jos uskaltautuis kuitenki pyöräileen kohta pikkulenkin. En tiiä mistä tuo polvi tykkää huonoa. Iltasella oli taas kipee vaikka istu vaan sohvalla. Kuva kertoo, että neiti ei oikeen tykänny, kun sain pohjehierontaa zumban jumittamiin jalkoihin. Toi aina vinkupallon selän päälle tai vingutti korvan juuressa. Ja tuo ei oo mikään nättiääninen pallo...Lopulta tiputti sen mun niskaan ja rupes haukkumaan vieressä, että nyt loppuu tuo lattialla loikoilu!



Lopulta leikki päätty taas nukahtamiseen sammakko suussa :)

Tänään ois siis luvassa vielä pyöräilyä, persikkapiirakan leipomista iltaa varten, perjantai siivous ja seittemäksi sinne grillailemaan. Tuntuu kummalta mennä kylään ihan outojen ihmisten luo, mutta eiköhän sitä siellä tutustu :) Siitä on tämä päivä tehty. Viikonlopun suunnitelmista ei oo mitään tietoja vielä. Jos vaikka kävis vihdoin ostamassa vähä lisää astioita. Kaks matalaa ja kaks syvää lautasta tuntuu välillä vähä liian vähäseltä...

Siispä oikeen mukavaa viikonloppua!










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti